Oppilaitokset ja korkeakoulut vähähiilisyyden ja kestävyyden asialla
Suomalainen koulutus- ja tutkimuskenttä toimii monin tavoin hidastaakseen ilmastonmuutosta. Oppilaitokset vähentävät aktiivisesti omia päästöjään sekä kouluttavat osaavia ihmisiä ja kehittävät teknologiota vähähiilisyyden edistämiseksi.
Vuonna 2018 julkaistun hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) raportin mukaan maapallon lämpötila on noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle. Muun muassa sään ääri-ilmiöt yleistyvät, lajeja kuolee sukupuuttoon, vedenpuutteesta kärsivien ihmisten määrä kaksinkertaistuu, rannikkotulvat yleistyvät ja maatalous vaikeutuu.
IPCC:n mukaan tarvitaan nopeita ja isoja toimia maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Euroopan unioni on asettanut tavoitteeksi EU:n hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Suomen hallituksen asettama tavoite Suomelle on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035 ja hiilinegatiivisuus nopeasti sen jälkeen.
Toimialat laativat vähähiilisyystiekarttoja
Suomen hallituksen ohjelman mukaan laaditaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa suuripäästöisten toimialojen tiekartat vähähiilisyyteen. Koulutus- ja tutkimustoiminta ei aiheuta samalla tavalla hiilidioksidipäästöjä kuin esimerkiksi valmistava teollisuus. Silti myös koulutus- ja tutkimusorganisaatiot voivat vähentää omasta toiminnastaan aiheutuvia päästöjä.
– Haluamme kannustaa jäseniämme pyrkimyksessä hiilineutraaliuteen. Suomalainen koulutus- ja tutkimuskenttä voi toimia tiennäyttäjänä kansainvälisestikin, toteaa Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen.
Koulutus- ja tutkimusala keskeisessä roolissa
Suurin koulutus- ja tutkimussektorin vaikutus hiilineutraaliustavoitteisiin pääsemisessä on sen tuottama tieto, osaaminen ja teknologia. Tutkimus tuottaa tietoa ilmastonmuutoksen mekanismeista ja vaikutuksista sekä erilaisia teknologisia ja muita ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi ja kierrättämiseksi. Koulutus taas antaa laajalle joukolle osaamista, ymmärrystä ja valmiuksia toimia ilmastonmuutosta jarruttavasti.
– Kun tutkimuksen ja koulutuksen tuottama ilmasto-osaaminen siirtyy ihmisten mukana työelämään ja muualle yhteiskuntaan, vaikutukset ovat suuria, muistuttaa johtava asiantuntija Heikki Holopainen Sivistystyönantajista.
Koko kenttä mukana
Kestävyysajattelu ja ilmastonmuutoksen vastainen toiminta näkyy koko koulutuskentässä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellään, että opetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen.
Ammatillisen koulutuksen perustutkinnoissa opintojen yhteisenä osana on kestävän kehityksen edistäminen ja lisäksi kaikissa koulutuksissa on tutkintokohtaisia kestävyysopintoja. Lukion opetussuunnitelman perusteissa tavoitteeksi asetetaan, että opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässä käytössä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Vapaan sivistystyön tavoitteena on nousta koulutusalan kestävän kehityksen edelläkävijäksi. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat ottaneet kestävyyden teemat tiiviiksi osaksi strategioitaan.
Sivistan jäsenet esittelevät kestävän kehityksen toimenpiteitään
Esittelemme seuraavien viikkojen aikana eri oppilaitosten tekemää kestävyys- ja ilmastotyötä. Yhteistä kaikille on aktiivinen toiminta omien päästöjen vähentämiseksi sekä kestävyyden tuominen kiinteäksi osaksi koulutusta ja tutkimusta. Esimerkkimme ovat Helsingin yliopistosta, Suomen kansanopistoyhdistyksestä ja Joutsenon opistosta, LUT-yliopistosta, Oulun ammattikorkeakoulusta sekä Perho liiketalousoppilaitoksesta.
– Kaikissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa tehdään monin eri tavoin hienoa työtä kestävän kehityksen eteen. Haluamme näiden esimerkkien kautta tuoda tätä moninaisuutta esille, kertoo Holopainen.
Lisätietoja;
Heikki Holopainen p. 0400 639331
Johtava asiantuntija, Sivista
Teemu Hassinen p. 050 5627004
Toimitusjohtaja, Sivista