» Uutiset » Opettajat kertovat: opiskelijat ovat tämän työn hedelmä

Opettajat kertovat: opiskelijat ovat tämän työn hedelmä

Muuttuva työelämä on sanapari, jota nykyisin kuulemme jatkuvasti. Samalla itse kukin pohtii, miten muutokset vaikuttavat omaan työhön ja sen tekemiseen.

Kuten muutkin ammatit, myös opettajien työ on muuttunut ja muuttuu ajan mukana. Toisaalta opettajilla on tässä eräänlainen kaksoisrooli;  heidän työssään on keskeistä saada aikaan muutosta; oppimista, oivalluksia ja osaamista sekä toisaalta itse muuttua. Helpommin sanottu kuin tehty ja vaatii paljon. Onneksi meillä on maailman parhaat opettajat tätä tekemässä.

Halusimme kuulla opettajilta itseltään, miten he näkevät ja kokevat opetustyön ja sen, miten maailman muutokset siihen heijastuvat. Toisaalta haluamme myös kuulla, mitä he käytännössä tekevät, millä tavalla he toimivat oman alansa asiantuntijoina muutoksessa.

Annammekin nyt äänen näille erilaisissa opetustehtävissä työskenteleville ammattilaisille.

Ensimmäisenä vuorossa on Laurean kolme opettajaa: Anu Pilli-Sihvola, Riikka Ketonen ja Anne Martola.

Opettajat aktiivisina tutoreina

Kaikkia kolmea yhdistää aktiivisen opettajuuden lisäksi opiskelijoiden tutoreina toimiminen.

– Opetan tulevia sairaan- ja terveydenhoitajia sekä neuvolatyötä. Vastaan myös Mobility window moduulista, jossa opetan perhehoitotyötä, kertoo Riikka.

– Minulla on vahva opettajatausta liiketalouden ja taloushallinnon puolelta, valottaa Anu.

– Opetan liiketaloutta, markkinointia, myyntiä ja johtamista. Toimin myös tutkintovastaavana, kertoo Anne.

– Meillä Laureassa tutorointi perustuu vapaaehtoisuuteen. Tutoreina toimivat ne, jotka haluavat panostaa siihen osana omaa ammattiaan, kertoo Riikka.

Tutorointi ja siihen liittyvät tiimit ovat muotoutuneet ajan myötä. Nykyään yksilökysymykset otetaan paremmin huomioon. Tutorit toimivat tukena muissakin kuin opintoasioissa.

– Ennen mentiin ryhmän mukana, nyt meille tulee paljon monimuotoryhmiä, joissa opiskelijoilla on aikaisempi tutkinto taustalla, toteaa Riikka.

– Ensimmäisenä ajatuksena onkin joustavuus ja ymmärrys yksilöllisyydestä, sanoo Anu.

– Tämän duunin koko hedelmä ovat opiskelijat. Tutoreina saamme tutustua opiskelijoihin, voimme luoda heihin henkilökohtaisen kontaktin ja pystymme ottamaan yksilölliset tarpeen paremmin huomioon, Anne toteaa.

Yksilöllisyys ja digitalisaatio muuttavat työtä

– Nykyään yksilöllisyys korostuu kaikessa. esimerkiksi palautteen antamisessa. Opiskelijat haluavat enemmän henkilökohtaista palautetta, sanoo Riikka.

– Ryhmäkokojen kanssa on joskus haasteita. Pitäisi olla yksilöllisyyttä, mutta ryhmät voivat olla aika suuria. Tutorina onneksi oppii tuntemaan opiskelijat paremmin, Anu pohtii.

Toinen suuri asia on digitalisaatio. Se on muuttanut työtä todella paljon. Laureassa on erityisesti menty eteenpäin verkko-opetuksessa; koko tutkinnon voi suorittaa verkossa.

– Digitalisaatiossa on sekä hyvää että huonoa. Joustavuus on hyvä, mutta yhteisöllisyys ei välttämättä toteudu, eikä verkko-opiskelijoilla ole välttämättä tietoa kaikista niistä palveluista, joita heille on tarjolla, Riikka sanoo.

Haastateltavat pohtivat, miten ammatit, myös opettajan työ, muuttuvat. Tarve yhteistyölle kasvaa jatkuvasti. Esimerkiksi tulevaisuudessa verkko-opetuksessa toimii moniammatillinen tiimi, jossa opettaja tuottaa sisällöt projektipäällikön tavoin ja teknisestä toteutuksesta vastaavat muut ammattilaiset.

– Kyse on myös opettajan ammatti-identiteetistä. Verkossa oleminen vaatii opettajalta erilaista aktiivisuutta ja erilaisia taitoja, kuin mihin on ehkä totuttu, Anne miettii.

– On löydettävä tasapaino verkon ja oppilaitoksessa tapahtuvan opetuksen välillä. Nuorille on tärkeää, että he näkevät myös opiskelijayhteisön ja saavat sosiaalisia kontakteja, Riikka kertoo.

Laurea haluaa korostaa, että koulutus koostuu kokonaisuudesta: tasapuolisesti päiväopetuksesta, monimuoto- ja verkko-opetuksesta.

– Työtämme muuttaa myös se, miten tunnistamme ja tunnustamme aikaisempaa osaamista. Oppiminen ja osaaminen kun tapahtuvat monella tavalla. Tässäkin korostuu joustavuus ja yksilöllisyys, sanoo Anu.

Autonomiaa ja yhdessä tekemistä

– Oman ammattitaidon kehittäminen lähtee sisäisestä motivaatiosta, vaatii omaa innostusta. Opiskelijoista ja yhteistyöstä heidän kanssaan pitää tykätä. Uusista asioista tulee ottaa selvää, pitää verkostoitua ja hakea ajantasaista tietoa, Riikka toteaa.

– Opettajan työssä haastavaa on se, kun tehdään niin paljon yksin; liian paljon. Yhdessä tekeminen motivoi, siinä oppii ja se on hauskaa, Anu sanoo.

– On yhteis- ja rinnakkaisopettajuutta. Aina kun kehitetään uutta, se tehdään yhdessä, Anne kertoo.

Kaikki kolme toteavat, että opettajat yleensä haluavat pitää kiinni autonomiastaan, mutta yhdessä tekeminen on kaikille antoisaa. Jokaisella opettajalla on omat mielenkiinnon kohteensa ja persoona saa näkyä. Opiskelijatkin tykkäävät, kun saa olla ihmisenä oma itsensä.

– Tässä tullaan asiantuntijaorganisaation johtamiseen. Autonomia tulee sallia, mutta täytyy myös olla yhdessä tekemistä. Pitää kokea ylpeyttä omasta osaamisestaan, Anne painottaa.

Yhteistyö työelämän ja yritysten kanssa

– Harjoittelu on erittäin hyvä asia ammattikorkeakouluissa. Opiskelijat hakevat itse paikat ja viime vuosina harjoittelut ovat olleet erittäin onnistuneita, sanoo Anu.

– Yritysyhteistyötä on paljon. Jokaisessa opintojaksossa on jokin yrityskontakti, usein opiskelijat tekevät yrityksille erilaisia projekteja, Anne kertoo.

– Hoitotyön koulutuksessa on paljon yhteistyötä työelämän kanssa. Hoitajat työllistyvät todella nopeasti, Riikka jatkaa.

Kaikki kolme pohtivat, miten yhteistyö yritysten ja työelämän kanssa riippuu myös opiskeltavasta alasta. Tulee myös aina pohtia, miten sovittaa yhteen työelämän tarpeet ja opiskelijoiden oppimisen.

Haastateltavat palaavat vielä yksilöllisyyteen, sen eri ilmiöihin. Opiskelijat haluavat enemmän palautetta, mutta myös osaavat antaa sitä.

– Uutena ilmiönä on se, että opiskelijat kiittävät tunnin jälkeen. Se kertoo, että olemme onnistuneet, tutoreina toimivat moniosaavat opettajat hymyilevät.

Työskentely poikkeustilanteessa

Haastattelun jälkeen palasimme Riikan, Anun ja Annen kanssa pohtimaan sitä, miten koronan aiheuttama poikkeustilanne on vaikuttanut työhön.

– Olen pitänyt tähän asti lähinnä pelkästään lähiopetusta ja tämä tilanne onkin ollut kyllä aivan uudenlainen. Digiloikka, joka tässä on tullut tehtyä, on aikamoinen. Olen ylpeä itsestäni, että olen saanut tehtyä opiskelijoille toimivia opetusvideoita ja teknisiä välineitä on tullut opeteltua. Pakko on tässä toiminut parhaana kannustimena. Laurean digitiimi on auttanut kyllä kiitettävästi, Anu pohtii.

Etätyöskentelyyn totuttelu on ollut kaikkien kolmen mielestä ollut siinäkin mielessä haastavaa, että kampuksella on opiskelijakontaktien lisäksi aina löytynyt kahvi- ja sparrausseuraa.

– Olen tykännyt tehdä työt työpaikalla. Pikkuhiljaa tähän kotona työskentelyyn alkaa jo tottua, mutta Teams-palavereja on kyllä aika paljon, Anu jatkaa.

– Korona-tilanne on tuonut näkyväksi myös opettajien vahvan pedagogisen osaamisen ja sen avulla opetusta on saatu joustavasti ja nopeasti siirrettyä uudenlaiseen muotoon, Riikka sanoo.

Tutoropettajan rooli korostuu poikkeuksellisessa tilanteessa vielä entisestään. Erityisesti painottuu ymmärrys nähdä opiskelija yksilönä ja mahdollisuus yksilöllisiin ratkaisuihin.

– Korona vaikuttaa suorasti hoitotyön opiskelijoihin ja tämä on näkynyt lisääntyneenä keskustelun tarpeena. Keskusteluja on käyty liittyen hoitajan työn vaativuuteen ja rooliin juuri tällaisena poikkeusaikana. Koronatilanne on konkreettisesti tuonut opiskelijoille näkyväksi sen, että tällaisessa tilanteessa hoitajana toimitaan eturintamassa, riskeistä huolimatta. Monia syvällisiä keskusteluja on käyty hoitotyön etiikkaan liittyen, Riikka painottaa.

– Hoitotyön opetuksessa on myös jouduttu miettimään erilaisia ja luovia ratkaisuja, jotta opiskelijoille pystytään takamaan tietty osaaminen ennen harjoitteluihin menoa. Iloksemme olemme huomanneet, että etä- ja verkko-opetus mahdollistaa intensiivisen ja vuorovaikutteisen pienryhmäopetuksen esim. zoomissa onnistu simulaatio-opetus oikeinkin hyvin. Hoitotyön opetus on lisäksi nopeasti ja joustavasti lisännyt täydentävien opetuksen tarjontaa, jotta on saatu katettua harjoittelujen peruuntumisesta tuleva opintopistevaje, jatkaa Riikka.

– Uskomme, että näitä kokemuksia ja nyt tuotettuja oppimisen tapoja tulemme hyödyntämään myös koronan jälkeisessä ajassa, Anne sanoo lopuksi.

 

Jaa

Seuraa