Opettajarekisteri ei ratkaisisi opettajapulaa

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen antoi mielipidekirjoituksessaan 14.11.2023 ymmärtää, että opettajapulaan vastaaminen vaatisi opettajarekisteriä.

Opetustoimen työnantajia edustavat KT, Sivista sekä Kuntaliitto vastustavat rekisteriä. Se toisi oppilaitoksiin hankalan hallinnollisen lisätaakan ja olisi pois itse koulutuksesta. Ei myöskään ole olemassa yhtä ”opettajapätevyyttä”. Kelpoisuus tehtävään riippuu mm. opetettavasta aineesta, joka esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa määräytyy tapauskohtaisesti. Rekisteri ei toisi juurikaan opettajatarpeen ennakoinnissa tarvittavaa lisätietoa.

Henkilöstöpula koskee erityisesti päiväkoteja, jossa on lakisääteinen kiintiö opettajille ja sosionomeille. Sääntely kiristyy vuonna 2030 siten, että heitä tulee olla kaksi kolmesta päiväkodin työntekijästä. Opettajatarpeeseen vaikuttaa erityisesti sosionomien määrä.

Opettajatarvetta on arvioitu nykyisilläkin tilastoilla. KT:n ja Kuntaliiton tekemien laskemien mukaan varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen aloituspaikat pitäisi nostaa noin 1300:sta lähes 2000:een vuodessa. Tarkan määrän arviointiin tarvitaan tietoja muun muassa eläköitymisestä. Mutta varsinkin sosionomien tulevasta saatavuudesta. Tähän ei opettajarekisteri toisi lisätietoa.

Henkilöstöpulaan auttaa koulutusmäärien lisäys, joustavammat henkilöstömitoitukset ja hyvät työolosuhteet. Työvoimapula koskee kaikkia aloja. Siksi ratkaisuja on etsittävä myös työpaikkojen tasolla joustavammin henkilöstön osaamista hyödyntävillä toimintatavoilla.

Hannu Freund, neuvottelujohtaja, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Heikki Kuutti Uusitalo, johtaja, Sivistystyönantajat ry

Jarkko Lahtinen, kehittämispäällikkö, Suomen Kuntaliitto

Teksti on julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa 19.11.2023