Nopea kehitys kohti datakeskeistä maailmaa vaatii myös jatkuvaa oppimista, jota yliopisto tulee tarjoamaan entistä enemmän

Sivistystyönantajat on uudistanut strategiaansa. Uudistettu strategia julkistettiin syyskokouksessamme 7.11.2019. Osana strategiatyötä olemme tunnistaneet, yhdessä jäsentemme ja sidosryhmiemme kanssa, alaamme liittyviä muutosvoimia.

Toimintaympäristöömme vaikuttavia voimia ovat: teknologinen kehitys, globalisaatio, työn muutos, yhteistyö ja verkostot sekä julkinen talous. Lisäksi osaamisen kehittämisen merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan.

Sivista luo edellytyksiä osaamiselle, tutkimukselle ja sivistykselle sekä uudistaa työelämää. Toimialana emme vain reagoi muutosvoimiin, vaan olemme luomassa ja kehittämässä niitä. Haluamme yhdessä jäsentemme kanssa rakentaa maailman parhaat edellytykset sivistykselle ja osaamiselle

Olemme haastatelleet jäseniämme alaamme vaikuttavista muutosvoimista.

Kysyimme Turun yliopiston rehtori Jukka Kolalta, miten teknologinen kehitys ja osaamisen kehittämisen korostuminen näkyvät Turun yliopistossa. Lisäksi halusimme tietää miten Turun yliopisto korkeakouluna vaikuttaa näihin ilmiöihin.

– Teknologinen kehitys vaikuttaa käytännöllisesti katsoen kaikkiin Turun yliopiston tieteenaloihin digitalisoitumisen (ja teko- eli tukiälyn) kautta. Esimerkiksi lääketieteessä merkittävä osa alan kehityksestä perustuu teknologiaan. Tekniikan ja talouden ilmiöitä on niitäkin vaikea erottaa toisistaan, jonka vuoksi teknologian ymmärtäminen korostuu myös kauppatieteissä, Jukka Kola aloittaa.

– Myös teknologian yhteiskunnalliset vaikutukset, yksilöstä puhumattakaan, ovat kiinnostavat ja merkittävät. Esimerkiksi sosiaalisen median myötä yhteiskunnallinen päätöksenteko ja kansalaisten poliittiset vaikuttamismahdollisuudet ovat muuttuneet. Teknologian kehitys on suhteellisen lyhyessä ajassa muuttanut informaatiovirtojen dynamiikkaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, jonka vaikutukset ovat merkittävät ja osittain jopa arvaamattomat, toteaa Kola.

Yliopisto tietoon ja sen käsittelyyn liittyvän uuden osaamisen hyödyntäjänä ja tuottajana

Turun yliopiston omissa toimenpiteissä teknologian kehityksen merkitys näkyy siinä, että yliopisto laajentaa omaa tekniikan tutkimustaan ja koulutustaan vastaamaan nykyistä paremmin ympäröivän yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

– Esimerkiksi diplomi-insinöörikoulutuksen sisäänotto lähes kolminkertaistetaan vuodelle 2020. Tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen vahvistaminen on tärkeä strateginen toimenpide, jolla rakennetaan monialaisen tiedeyliopiston kilpailukykyä tulevaisuudessa, Kola kertoo.

Lisäämällä tekniikan tutkimustaan ja koulutustaan Turun yliopisto vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan tuottamalla uutta tekniikkaan ja eri tieteenalojen rajapintaan osuvaa tietoa sekä tekniikan yliopistokoulutettuja osaajia. Heillä on oman tekniikan alan vankan osaamisen lisäksi myös laaja-alaista ymmärrystä, jonka tuottamiseen monialaisen ja -tieteisen yliopiston laaja osaamiskirjo hyvin kykenee.

– Tekoälyn ja laskennallisten menetelmien kehitys yhdistettynä tietojenkäsittelyn kapasiteetin nopeaan kasvuun johtaa yhä kasvavassa määrin datakeskeiseen maailmaan. Erilaisten tietovarantojen luominen, hallinta ja hyödyntäminen tuovat uusia mahdollisuuksia ja vaatimuksia niin tieteen tekoon kuin koulutukseen, sanoo Kola.

Yliopisto sekä hyödyntää että tuottaa tietoon ja sen käsittelyyn liittyvää uutta osaamista. Lisäksi tarvitaan niin tutkimusta kuin koulutusta liittyen datan avoimuuteen ja datan hyödyntämisen liiketoimintamalleihin, mutta myös dataan liittyvään tietosuojaan, etiikkaan ja yksilön oikeuksiin.

– Nopea kehitys kohti datakeskeistä maailmaa vaatii myös jatkuvaa oppimista, jota yliopisto tulee tarjoamaan entistä enemmän peruskoulutuksen täydennykseksi, Kola painottaa.

Teknologinen kehitys antaa uusia mahdollisuuksia myös yliopiston tarjoaman koulutuksen toteutukseen

Uudet opetusmuodot ja digitaalisuuden hyödyntäminen edistävät paikasta riippumatonta oppimista, jonka painoarvo kasvaa, kun jatkuvan oppimisen tarve kohdistuu yhä enemmän koko väestöön. Menetelmien kehittämisessä ja hyödyntämisessä korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä on kasvava merkitys ja Turun yliopisto on oman kehitystoimintansa ohella edistämässä tätä yhteistyötä.

– Turun yliopiston strategian valmistelun pohjalta pohdintaan on tullut myös se näkökulma, että teknologian kehitys (ja datan huima kasvu) haastaa yliopistoja myös työnantajina. Mistä saamme osaajat, riittääkö yliopistojen kilpailukyky koukuttamaan parhaat osaajat markkinoilta? Markkinoillahan kisa ko. osaajista on todella kova, ja esim. yritysten tarjoamat palkat ja muut edut sekä työn kiinnostavuus, haasteellisuus ja urakehitysmahdollisuudet ovat usein paremmat kuin yliopistoissa, Kola toteaa.

– Siksi yliopistojen tuleekin nousta ihan uudelle tasolle paitsi oman osaamisen ja asiantuntijuuden osalta, mutta myös it-kokonaisarkkitehtuurin pohjalta rakennettavien perustoimintojen (tutkimus ja koulutus) palvelujen osalta, jatkaa Kola.

– Yliopisto ei voi vain odottaa, mitä tarpeita tutkimuksella tai koulutuksella on, vaan ennakoiden tulee miettiä, mitä tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan. Tätä tulee tehdä hyvin laajasti. Toki näitä asioita on otettu myös nykyisessä ja tekeillä olevassa (10 vuoden) yliopiston strategiassa ja sen toimenpideohjelmissa esiin, mutta toimintaympäristön muutos on niin nopeaa ja voimakasta, että tätä puolta pitää vielä skarpata, paljonkin, lopettaa Kola.