Muualla hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen on toimivia työkaluja

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat tärkeitä teemoja esimerkiksi puhuttaessa jatkuvasta oppimisesta. Osaamiskeskus Kentauri on tuottanut useita työkaluja, joilla osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan. Haastattelimme aiheesta osaamiskeskuksen johtajaa Timo Sinivuorta.

Mikä Kentauri on ja mitä se tekee?

– Kentauri on OKM:n rahoittama nuorisoalan osaamiskeskus, jonka tavoitteena on edesauttaa nuoria löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Kentaurin tuottaman tiedon pohjalta paikan löytymistä voidaan helpottaa. Yhteistyö järjestöjen, oppilaitosten ja työelämän kanssa on ensiarvoista. Tekoäly on vahvasti mukana etsimässä ratkaisuja. Suomeen perustettiin kuusi nuorisoalan osaamiskeskusta, joiden kausi alkoi vuonna 2020 ja jatkuu 2024 maaliskuun loppuun. Kentauri keskittyy järjestöissä tehtävään toimintaan, aloittaa Timo Sinivuori.

Kentaurin toiminnasta vastaavat Suomen Partiolaiset, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), Opintokeskus Sivis sekä Talous ja nuoret TAT.

– Kentaurissa on neljä pääaluetta: tutkimus ja tiedon tuotanto on yksi keskeinen. Siinä tavoitteena on saada ajantasainen kuva nuoristyötä tekevien järjestöjen nuoristyöstä ja kehitämme myös tiedonkeruun toimintamalleja. Vaikuttavuusarviointi on toinen pääalueemme. Siinä keskitymme siihen, miten järjestöt voivat paremmin mitata toimintansa vaikuttavuutta. Kolmas pääalue keskittyy nuorisotyön muuttuviin toimintaympäristöihin ja siinä keskeistä on skenaariotyöskentely, jota teemme yhdessä nuorisotyötä tekevien kansalaisjärjestöjen kanssa. Neljäs alue liittyy osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen uusiin ratkaisuihin. Aiheesta puhutaan paljon ja meitä kiinnostaa erityisesti järjestötyössä syntyvä osaaminen; miten sitä voidaan tunnistaa ja tunnustaa sekä hyödyntää työelämässä. Siihen olemme kehittäneet erilaisia digitaalisia malleja, kuvaa Sinivuori.

Millaista yhteistyötä teette ja keiden kanssa?

– Olemme kehittäneet ja tuottaneet osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen erilaisia digitaalisia ratkaisuja, jotka ovat kaikille maksuttomia työkaluja. Autamme myös nuorisotyötä tekeviä järjestöjä ja muita nuorisotyön toimijoita validoimaan koulutuksiaan. Järjestöjen lisäksi olemme tehneet yhteistyötä mm. seurakuntien nuorisotyön kanssa valmentaen heitä opintopisteyttämään isos- ja kerhonohjaajatoimintaa alueensa oppilaitoksissa hyväksyttäviksi opintosuorituksiksi, Sinivuori kertoo.

Yhteistyötä on tarkoitus esitellä ja mallintaa Kirkkohallituksen osoittamille Kirkon kasvatuksen foorumeilla alkaneen vuoden aikana.

– Työn alla on myös tuoda esiin osaamista, jota kertyy vaikkapa toimimalla vapaaehtoisena järjestöissä. Haluamme tuoda esiin, miten tätä kertynyttä osaamista voidaan kuvata ja opinnollistaa. Kentaurin kehittämät digitaaliset osaamismerkit ovat tähän hyvä työkalu, ja niitä on jo käytössä työelämässä ja järjestöissä, jatkaa Sinivuori.

Noin 1,4 miljoonaa suomalaista tekee vapaaehtoistyötä. Se tarkoittaa keskimäärin 18 tuntia kuukaudessa ja 170 000 henkilötyövuotta.

– Oppilaitosyhteistyössä on vielä tehtävää. Osaamisen tunnustamiseen ei ole vielä kunnolla tartuttu. Syynä saattaa olla se, että sitä ei ole huomioitu rahoitusohjauksessa eikä opettajien työnkuvissa. On hyvä tiedostaa, että muualla hankittu osaaminen perustuu opiskelijoiden omaan motivaatioon, ja jos he saisivat hyödyntää sitä opinnoissaan, se helpottaisi opiskelua ja nopeuttaisi valmistumista, painottaa Sinivuori.

 

Osaamiskiekko ja duunikoutsi on tehty juuri sitä varten, että oppilaitosten olisi helpompaa huomioida muualla hankittu osaaminen tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Olisi kaikkien etu, että oppilaitokset ja opiskelijat ottaisivat maksuttomat palvelut aktiiviseen käyttöön.

– Teemme yhteistyötä myös esimerkiksi ammattikorkeakoulujen kanssa. Koulutuksen järjestäjien on tärkeää nähdä työmme myös tuloksellisuuden näkökulmasta; että muualla hankittua osaamista kannattaa hyödyntää ja työkaluja löytyy, Sinivuori sanoo.

Onko Kentaurilla työkaluja osaamisen kehittämiseen työelämässä?

– Haluan nostaa esiin työelämän osaamisfoorumit, jotka ovat erittäin tärkeässä roolissa osaamisen kehittämisessä. Oleellista on se, miten nuoret saavat oikeaa tietoa työtehtävissä tarvittavasta osaamisesta ja siitä, miten osaamista ylipäätään voidaan yrityksissä kehittää, kun ei aina ole tarkkaa kuvaa tulevaisuuden osaamistarpeista. Kohtaako esimerkiksi ammatillisen koulutuksen tuottama osaaminen ja työelämän vaatima osaaminen? Kysyy Sinivuori

– Työelämän osaamisfoorumeilla rakennetaan taitoprofiileita yhteistyössä yrityksen ja sen työntekijöiden, ammatillisen koulutuksen järjestäjien sekä kansalaisjärjestöjen kanssa. Siinä luodaan taitoprofiili, jonka sisältö on kaikille sama: oppilaitokselle, joka kouluttaa, yritykselle, joka osaamista tarvitsee, ja kansalaisjärjestöt voivat paikata puuttuvia osaamisalueita ja samalla saada mukaansa vapaaehtoisiksi uusia sitoutuneita toimijoita. Taitoprofiilin työstämisessä on tärkeää, että kukin työntekijä osallistuu myös itse omien keskeisten työtehtäviensä ja sitä kautta myös oman osaamisensa määrittelyyn. Tarkoituksena on myös keskittyä tehtävänkuvan tuleviin muutoksiin ja niihin liittyviin osaamistarpeisiin, Sinivuori lopettaa.