Kouluvalinta ei uhkaa koulutuksen tasa-arvoa

Koulutuksen tasa-arvo-keskustelussa perheiden mahdollisuus valita lapsilleen sopiva koulu vääristyy julkisuudessa helposti elitismiksi. Kouluvalintoja tehdään myös asuinpaikan valinnassa.

Suomi on sitoutunut kansainvälisten sopimusten ja oman lainsäädäntönsä kautta toteuttamaan perusopetuksessa oppilaan oikeutta valita koulu. Perusopetuslain mukaan kunta osoittaa oppilaalle koulun, johon tällä on subjektiivinen oikeus päästä. Oppivelvollinen voi pyrkiä myös muuhun kuin tähän ns. lähikouluun. Kaikki perheet voivat vapaasti hakea lapselleen paikkaa myös muuhun perusopetusta antavaan kouluun kuin lähikouluun. Vapaus valita motivoi koulunkäyntiä ja osoittaa vanhempien kiinnostuksen lastensa koulunkäyntiin. Joskus se voi ratkaista perheen arjen haasteita.

− Koulujen eriytyminen johtuu moninaisista syistä: kaupunginosien ja väestöryhmien erilaisuudesta, kaavoituksesta, työvoima- ja sosiaalipolitiikasta, sanoo Sivistystyönantajien johtaja Minna-Marika Lindström.

Suomessa asuinalueiden väliset erot ovat olleet melko pieniä. Vuosien saatossa erot ovat kasvaneet. Alueelliset väestöerot ovat tärkeitä koulujen toimintaympäristön kannalta. Vanhemmat tekevät lastensa kouluvalintoja myös asuinpaikan valinnan yhteydessä, eivät pelkästään valitsemalla koulun oman oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta.

Koulujen eriytyminen on Suomessa kansainvälisesti maltillisella tasolla ja koulutusjärjestelmällä on kyky vaikuttaa eroihin. Perheet voivat itse kouluvalinnassa luottaa siihen, että oppimisen mahdollisuudet ovat kaikissa kouluissa suunnilleen samantasoiset. Koulujen tulee omalta osaltaan vastata yhteiskunnan muutoksiin jatkuvasti toimintaansa kehittämällä.

Lisätietoja,
Minna-Marika Lindström
Johtaja, Sivistystyönantajat
050 586 9969