Koulutusperäinen maahanmuutto on Suomelle merkittävä mahdollisuus

Suomalainen koulutus houkuttelee maahamme uusia osaajia. Vuonna 2017 ulkomaalaiset suorittivat Suomessa yhteensä 3776 korkeakoulututkintoa. Työperäisen maahanmuuton rinnalla puhutaan koulutusperäisestä maahanmuutosta. Suomalainen yhteiskunta elää ja kasvaa osaamisesta ja osaajista. On syytä pitää huolta siitä, että koulutusperäisen maahanmuuton edellytykset ovat kunnossa ja että tie suomalaiseen työelämään on sujuva.

Halusimme tietää, mitä mieltä jäsenkenttämme on koulutusperäisestä maahanmuutosta, sen tilasta ja haasteista. Haastattelimme kolmea korkeakoulujäsentämme. Alla VAMKin, Haaga-Helian ja Turun yliopiston näkemyksiä aiheesta.

Suomen menestys on riippuvaista kansainvälisestä yhteistyöstä

Korkeakoulutuksen kysyntä on suurta monissa kehittyvissä maissa. Tämä on mahdollisuus rekrytoida erittäin lahjakkaita opiskelijoita Suomeen. Tarvitsemme lisää kriittistä massaa markkinoillemme, jotka etenkin työtätekevän väestönosan osalta kutistuvat huolestuttavaa vauhtia. Suomella on kasvava huoli siitä, mistä löydämme koulutettuja osaajia. Vastauksissa nousi myös esiin ajatus siitä, että Suomeen pitäisi houkutella erityisesti niitä kansainvälisiä opiskelijoita, joita alueen työelämä tarvitsee.

Tarvitsemme Suomessa ylipäätään kansainvälisyysosaamisen vahvistamista, ja kansainväliset opiskelijat edistäisivät myös sitä. Meidän olisi pakko avautua ja muuttua. Emme voi elää tyhjiössä maailmassa, joka on muuten vahvasti verkottunut.

Maahantulokäytäntöjä tulee sujuvoittaa

Kansainväliset opiskelijat tulisi integroida nopeasti Suomeen heti opintojen alussa. Käytännössä se tarkoittaa kieliopintoja sekä suomalaiseen kulttuuriin perehdyttämistä. Työ on parasta integraatiota, joten työnantajien ja -yhteisöjen parissa tulee myös tehdä töitä asenteellisten rekrytointiesteiden vähentämiseksi.

Jotta onnistumme saamaan kansainvälisi osaajia Suomeen, maahantulokäytäntöjä tulisi sujuvoittaa. Keskeistä on viisumi- ja oleskelulupakysymykset. Nyt esimerkiksi sellaisista maista, joissa ei ole Suomen edustustoa, on todella vaikea, ellei mahdotonta, hakea oleskelulupaa. Lupakäsittely pitäisi saada sujuvammaksi ja nopeammaksi. Valmistuvien pitäisi saada automaattisesti nykyistä pitempi oleskelulupa, esimerkiksi kolme vuotta. Työn löytyminen ei aina onnistu vuodessa. Tarvitaan myös valvontaa, koska opiskelijastatusta hakevat myös monet sellaiset, joilla opinnot eivät ole varsinainen tavoite.

Muilta osin esteeksi nähtiin Suomen sisäänpäin kääntynyt kulttuuri, mikä näkyy mm. englanninkielen käytössä. Kaikki osaavat kieltä, mutta suurin osa ei halua kuitenkaan puhua sitä. Suomessa tulisi vaikuttaa asenteisiin ja saada synnytetyksi jonkinlainen kansanliike kansainvälisten opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuuksien parantamiseksi. Heillä ei ole tullessaan verkostoja, ja on usein liian myöhäistä ruveta rakentamaan niitä vasta valmistumisen jälkeen. Enemmistö kansainvälisistä opiskelijoista haluaisi kuitenkin työllistyä valmistumisensa jälkeen Suomeen, ainakin joksikin aikaa.

Korkeakoulut kehittävät kansainvälisten opiskelijoiden palveluita jatkuvasti

Kansainvälisille opiskelijoille suunnattua markkinointia ja rekrytointia on vuosien aikana kehitetty. Selvästi tunnistettava kehittämiskohde on aika potentiaalisen hakijan ensimmäisestä yhteydenotosta Suomeen tulopäätökseen. Tällä välillä tulee pitää tiiviisti ja aktiivisesti yhteyttä, jotta hakija tuntee, että hänet halutaan juuri tänne opiskelemaan. Opiskelupaikan vastaanottaneiden tuloa tuetaan eri tavoin esimerkiksi sähköisin välinein, jotka tekevät paikkakunnalle asettumisen helpommaksi.

Englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia kehitetään mm. sisäisten arvioiden perusteella. Joissakin korkeakouluissa lähes koko tarjonta löytyy sekä suomeksi että englanniksi. Tavoitteena on kehittää sellaista opintotarjontaa, jossa korkeakouluilla on erityisosaamista ja jolle on kansainvälistä kysyntää. Lisäksi suosittujen ja hyvin toimivien ohjelmien tarjoamista jatketaan.

Korkeakoulujen työelämä- ja rekrytointipalvelut palvelevat sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita yksilöinä ja palveluiden edustajat käyvät asiantuntijoina osallistumassa myös opetukseen. Osalla korkeakouluista on tarjolla tutor-toimintaa kansainvälisille opiskelijoille.

Suomen kielen opetusta on lisätty erityisesti työelämästä tulleen palautteen perusteella. Korkeakoulut katsovat kuitenkin, että suomen kielen opetukseen pitää yhä panostaa.

Työelämäyhteistyötä tehdään monella tavalla varsinkin alueen toimijoiden, niin julkisen sektorin kuin yritystenkin, kanssa. Osassa korkeakouluista on aloitettu ”tutustumiskurssi suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään” ja toimintaan sisältyvät myös ekskursiot yrityksiin. Opiskeluaikaiset harjoittelupaikat olisivat yksinkertaisin tapa päästä eteenpäin. Korkeakoulut korostivat, että niiden sijaintikaupungeissa on vakiintuneet rakenteet yhteistyölle ja osalla yritykset ovat vahvasti läsnä sekä yrityksinä että yksittäisinä henkilöinä kaikessa opetuksessa. Ammattikorkeakoulut korostivat, että AMK-tutkintoihin sisältyy merkittävä määrä käytännön työharjoittelua. Työkokemusta ja verkostoja syntyy myös siitä, että suuri osa kansainvälisistä opiskelijoista työskentelee iltaisin ja viikonloppuisin opintojensa ohella.

Vastauksissa mainittiin lisäksi suunnitelmat vahvistaa opettajavaihtoa, koska onnistuneen opiskelijaliikkuvuuden takana on usein tiivis yhteys opettajien ja tutkijoiden välillä.

Vastaavat painottivat myös asennepuolta. Sitä, että kansainvälisyyteen tulee suhtautua positiivisesti ja ennakkoluulottomasti. Pitää olla näkyvillä. Ja puhua englantia. Yritysten toivottiin näkevän kansainväliset opiskelijat suurena mahdollisuutena. Ei pelkästään heidän tutkintonsa tuoman osaamisen, mutta myös monipuolisen kielitaidon ja eri maiden ja kulttuurien tuntemuksen kautta. He tuovat suomalaisiin työyhteisöihin arvokasta tietotaitoa ja kansainvälistymisen tukea.