Koulutusala ja jaksaminen: Helsingin yliopiston Sari Lindblom: hyvinvoinnin edistäminen on aivan keskeistä siinä, miten haluan rehtorina toimia

Aiempien selvitysten mukaan koulujen ja oppilaitosten esimiehet ja johtajat pitävät erityisen tärkeänä työhyvinvoinnin tukemista ja työyhteisön toimintakulttuuriin vaikuttamista. Nämä teemat korostuvat entisestään, kun poikkeukselliset ajat heijastuvat koulujen ja oppilaitosten arkeen. Johtajat ja rehtorit luotsaavat työyhteisöjään ja huolehtivat organisaatioidensa toimintakyvystä. Miten he huolehtivat omasta jaksamisestaan? Tätä kysyimme jäsenistömme johdolta. Vuorossa Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom.

Mikä rehtorin työssä innostaa?

– Täytyy sanoa, että varmaan kaikki innostaa. Tässä työssä ei ole elementtiä, josta en tykkäisi. Ensinnäkin, koska Helsingin yliopisto on alma materini, niin tuntuu hyvältä, että pääsee tekemään työtä yliopiston eteen. Se innostaa. Kuten koko tämä yhteisö, sen yli 40 000 jäsentä, innostaa. Minulla on Suomen hienoin ja fiksuin työyhteisö, ja on upeaa olla tekemisissä oman alansa asiantuntijoiden ja sellaisiksi kouluttautuvien ihmisten kanssa, aloittaa Sari Lindblom.

– Minua innostaa myös se, että yksikään päivä ei ole samanlainen, ja tehtäväkenttä on laaja. Opin itse myös jatkuvasti uutta. Tämä ei ole ammatti, johon voisi kouluttautua, vaan siihen jollain tavalla ajautuu. Innostus tulee muualta, kuin siitä, että on juuri rehtori. Enemmän on kyse siitä, että haluan auttaa ja vaikuttaa asioihin, edistää yliopiston asiaa, jatkaa Sari Lindblom.

Miten huolehdit jaksamisestasi?

– Tätä olen joutunut harjoittelemaan paljon. Jo parikymmentä vuotta sitten tein päätöksiä, että pidän jaksamisestani huolta. Ensinnäkin kuntoilen ja urheilen säännöllisesti. Kävelyä, juoksua ja lihaskuntoa; niistä jotain pyrin tekemään joka päivä, mutta se vaatii joskus sumplimista. Rehtorin hommissa jokainen päivä on erilainen ja kalenteri elää. Pyrin joka viikko lenkkeilemään ystävän kanssa; sille on varattu aikaa kalenteristani. Monta kertaa saattaa ajatella, että jaksanko nyt lähteä lenkille, mutta sitä ei pidä miettiä, vaan se pitää vain tehdä. Liikunta ei saa olla minulle suoritus, joka stressaa, vaan sen pitää olla mukavaa. Olen huomannut, että tarvitsen sitä, Sari Lindblom avaa.

– Toinen hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia on uni. Pidän unirytmin säännöllisenä, myös viikonloppuisin. Fyysinen kunto ja uni, ne ovat asioita, joihin voi itse vaikuttaa. Vapaa-aikaa tulee myös vaalia. Haluan, että minulla on aikaa perheelle ja ystäville, painottaa Sari Lindblom.

Puhun esihenkilönä sen puolesta, että elämässä pitää olla muutakin kuin työ

– Puhun esihenkilönä sen puolesta, että elämässä pitää olla muutakin kuin työ. Se muu voi olla perhe, harrastukset, molemmat tai jotain muuta. Mutta ei ole hyväksi, jos elämä pyörii vaan yhden asian, työn, ympärillä, Sari Lindblom korostaa.

– Kyse on siitä, että itseäänkin pitää johtaa. Pitää tunnistaa, miten saa itsensä nollatuksi. Täytyy asettaa rajoja ja pitää kiinni tietyistä jutuista, kuten itselleni liikunta ja uni. En esimerkiksi lue sähköposteja ennen nukkumaanmenoa, koska ne jäävät pyörimään mieleen. Lopputulos, miten itseään onnistuu johtamaan, löytyy yleensä yrityksen ja erehdyksen kautta. Se vaatii myös hirveästi työtä, mutta se on oman hyvinvointini hyväksi. Psykologin koulutus antaa pohjaa hyvinvoinnin merkityksen pohtimiseen, sanoo Sari Lindblom.

– Työn kannalta ajateltuna saan innostusta muista ihmisistä. Ihmisten tapaaminen ja hyvät kokoukset tukevat hyvinvointia. Kollegat tuovat paljon voimaa omaan jaksamiseen ja työhön, Sari Lindblom muistuttaa.

Miten johtajana voit parhaiten tukea työyhteisön jaksamista?

– Tämä on todella tärkeä asia. Sen merkitys ei ollut vähäinen ennen koronaa, mutta koronan ja Ukrainan sodan myötä se on entisestään korostunut. Maailman epävarmuus aiheuttaa paljon huolta. Hyvinvointi, ja sen edistäminen, on aivan keskeistä siinä, miten haluan rehtorina toimia, painottaa Sari Lindblom.

– Varsinainen hyvinvointityö tehdään lähiyhteisöissä. Mutta koen, että rehtorina voin tehdä paljon. Etenkin, kun hyvinvointi liittyy vielä vahvasti omaan tutkimukseeni ja koulutukseeni. Olenkin voinut tehdä ja edistää monia asioita. Siirryimme koronan aikana muun muassa aloittamaan kokoukset samoin kuin opetustunnit eli varttia yli, jotta ihmisille tulee kunnollinen siirtymätauko. Julistin myös heti vuoden 2020 lopussa joulurauhan, joka tarkoittaa kokouksetonta ajanjaksoa joulun pyhien aikaan. Esitin myös toiveen dekaaneille, että tiedekunnat toimisivat samoin. Viesti meni hyvin läpi. Henkilöstö voi tuona aikana keskittyä muuhun kuin kokouksiin. Kesällä julistin suvirauhan juhannuksesta elokuun puoliväliin. Tuolloin on mahdollisuus keskittyä omiin töihin, kun kokouksia ei pidetä, Sari Lindblom hymyilee.

Hyvinvointiin panostaminen vaatii systemaattista työtä

– Olemme myös tehneet ylimääräisiä panostuksia henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Meillä on erilaisia niin matalan kynnyksen kuin verkossa toimivia keinoja. Yliopistolla on käytössä ohjauskulmia ja niitä löytyy myös diginä. Olemme kouluttaneet psykologian opiskelijoita tiettyihin hyvinvoinnin tehtäviin, ja koulutamme myös lähihenkilöitä. Kehitimme yliopistopedagogiikan keskuksessa hyvinvointikurssin opiskelijoille ja nyt myös opettajille. Yliopisto-tasolla voi tehdä paljon. Olen myös puhunut paljon hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Haluan viestiä, että asia on tärkeä, että sillä on merkitystä. Sen kertominen, että ymmärrän, että kaikilla ollut vaikeaa ja ollaan samassa tilanteessa, on mielestäni oleellista. Hyvinvointiin panostaminen vaatii systemaattista työtä, siitä pitää puhua. Pitää olla matala kynnys kertoa ongelmista ja viestiä selkeästi siitä, mistä kaikki tuki löytyy, korostaa Sari Lindblom.

Rehtorin tehtävä on huolehtia koko työyhteisön hyvinvoinnista

– Koronan alussa heräsi huoli, kun emme tavoittaneet kaikkia opiskelijoita. Soitimme tuolloin suoraan opiskelijoille ja saimme hyvää palautetta, kun kysyimme, miten voimme auttaa. Olemme puhuneet paljon henkilöstön kanssa siitä, millaista tukea voidaan tarjota. Pitää myös muistaa, että on raja sille, mitä henkilöstö voi tehdä. Henkilöstön ei tarvitse toimia psykologina, mutta pitää tietää mistä apu sitä tarvitsevalle löytyy. Sekin on jaksamista, että jokainen hoitaa oman tonttinsa, mutta opettajan pitää kuitenkin tietää, mistä opiskelija voi hakea apua, muistuttaa Sari Lindblom.

– Olen alusta asti puhunut samaan aikaan henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista. Rehtorin tehtävä on huolehtia koko työyhteisön hyvinvoinnista. Hyvinvoinnista ja stressistä puhuminen toivottavasti antaa tietoisuuden siitä, että elämme raskasta aikaa ja että siihen saa hakea apua, eikä se ole noloa, Sari Lindblom sanoo.

– Hyvinvoinnista tulee ylipäätään pitää huolta monella eri tavalla ja tasolla. Pitää tarkkaan miettiä, mitä ihmiset tarvitsevat. Rehtorina saan onneksi asioita liikkeelle, lopettaa Sari Lindblom.