Korkeakoulut tunnistavat ja tunnustavat opiskelijoiden hyvinvoinnin haasteet – ratkaisuja etsitään yhdessä
Korkeakoulut vahvistavat opiskelijoiden hyvinvointityötä. Kukin korkeakoulu tekee tätä tärkeää työtä tahollaan, mutta myös laajassa yhteistyössä. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus on avittanut kansallista yhteistyötä korkeakouluverkoston sisällä. Yksi rahoitusta saanut hanke on KOHO – opiskeluhyvinvointi- ja ohjaushankkeiden koordinoiva hanke, joka on alkanut 1.1.2022 ja päättyy 31.12.2023.
Jyväskylän yliopiston kehittämispäällikkö Leena Penttisen työssä painottuvat opiskelijoiden ohjaus ja hyvinvointi. Hän toimii KOHO-hankkeen vetäjänä.
– Tavoitteena on edistää korkeakoulujen yhteistä työskentelyä ja jakaa hyviä käytänteitä, sanoo Leena Penttinen.
– Olemme iloisia, että saimme opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta valtakunnalliseen hankkeeseen, jonka keskiössä on opiskelijoiden hyvinvointityön edistäminen. OKM:n rahoitusta jaettiin kattavasti lähes kaikille korkeakouluille ja koordinoimme hankkeiden verkostoa yhdessä Xamkin kanssa. Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen yhteistä työskentelyä ja jakaa hyviä käytänteitä, aloittaa Leena Penttinen.
Opiskelijoiden hyvinvointityö on integroitu perustoimintaan
Hanketoiminnan yleisenä haasteena on usein se, että kehitystyö tehdään perustoiminnoista erillisenä, ja kehitetyt toiminnot loppuvat, kun hanke päättyy.
– Verkoston työskentelyn vahvuutena on se, että sen toimintaa opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen pyritään vahvasti integroimaan perustoimintaan. Vahvistamme siis olemassa olevaa, sanoo Leena Penttinen.
– Sillä, mitä nyt teemme ministeriön rahoituksella, on vahva kytkös perustoimintaan: ohjaukseen, opettajien ohjausosamaiseen, hyvinvointipalveluihin. Jos jotain hyvää haluaa löytää koronasta, niin se nosti hyvinvoinnin merkityksen esille. Nyt on nähtävissä, että korkeakoulut suuntaavat omia resursseja hyvinvointityön tekemiseen; sitä halutaan edistää strategiatasolta asti, hän jatkaa.
– Aiemmin opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen tehtävä työ on ollut vähän palasina. Ei ole aina ollut selvää, kenen tontille se oikeasti kuuluu tai kuka ottaa vastuun. Nyt emme ylipäätään enää kyseenalaista, kuuluvatko opiskelijoiden hyvinvoinnin kysymykset korkeakouluille, Leena Penttinen kertoo.
– Hanketyön tavoitteena on tukea verkostoa, opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvää osaamista ja yhteistyötä. Jokainen korkeakoulu on miettinyt samoja teemoja ja ajatellut, että ollaan yksin näiden haasteiden kanssa. Kyse on kuitenkin yhteisestä, isommasta ilmiöstä. Yhteistyö on tuonut tärkeää tietoa koko korkeakouluverkostolle, korostaa Milja Manninen, joka toimii suunnittelijana Jyväskylän yliopistossa ja on KOHO-hankkeessa Leenan työpari.
– Opiskelijakunnat ja ylioppilaskunnat ovat meille erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ja mukana monessa! Milja Manninen sanoo.
Korkeakoulut tunnistavat ja tunnustavat opiskelijoiden hyvinvoinnin haasteet
– Koen, että keskustelemme nykyään paljon avoimemmin asioista. Tunnistamme ja tunnustamme, että opiskelijoilla on hyvinvoinnin haasteita. Ja että se on meidän yhteinen asiamme. Olemme myös tunnistaneet, että osalla opiskelijoista ei välttämättä ole enää voimavaroja itse hakea apua. Heidän tavoittamisensa tuen tarjoamiseksi on yksi isoista haasteista, nyt siihen on luotu hyviä toimintamalleja. Olemme päässeet haasteen ytimeen: miten tavoitamme eniten apua tarvitsevat. Lahjakkainkin ihminen voi uupua ja tarvita apua, Leena Penttinen muistuttaa.
Hanke keskittyy korkeakouluihin, mutta verkostossa on tunnistettu, että hyvinvoinnin haasteet ovat osa laajempaa ilmiötä.
– Tärkeitä teemoja ovat yhteisöllisyys, tavoittaminen ja vertaistuki. Opiskelijakunnat ja ylioppilaskunnat ovat meille erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ja mukana monessa! Milja Manninen sanoo.
Opiskelijat ovat tulleet hankkimaan osaamista, se on meidän ykköstehtävä
Keskeisten kysymysten tunnistamiseksi hankkeessa tehtiin kartoitus korkeakoulujen hyvinvointityöstä.
– Tunnistimme yhteensä kahdeksan teemaa, joita korkeakoulut toivat esiin kriittisinä kysymyksinä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä. Tarkoitus on työstää näitä teemoja yhdessä. Kaikki mukana olevat tuottavat vastauksia ja odotamme tuloksia vuoden 2023 aikana. Yksi keskeisistä teemoista oli pedagoginen hyvinvointi; se, miten opettajat tukevat opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä, Leena Penttinen sanoo.
– Kun kysymme opiskelijoilta, miten opettaja voisi edistää opiskelijoiden hyvinvointia, he tuovat esiin konkreettisia ehdotuksia. Ne liittyvät esimerkiksi tehtävänantojen ja odotusten selkeyteen, pedagogiikkaan ja siihen, miten siinä otetaan huomioon opiskelijoiden tarpeet. Miten ollaan selkeitä ja johdonmukaisia, ja miten luodaan vuorovaikutteinen neuvotteleva suhtautuminen opiskelijoihin, kertoo Leena Penttinen.
– Pedagogisella hyvinvoinnilla tarkoitamme, että hyvinvointia rakennetaan opetuksella ja pedagogiikalla. Opiskelijoiden hyvinvoinnin pitää olla mukana kaikilla tasoilla, jotta se tulee yhteiseksi asiaksi. Jokaiselle opetushenkilöstön edustajan tulisi tunnistaa oma roolinsa, miten juuri hän voi edistää opiskelijoiden hyvinvointia, Milja Manninen toteaa.
– Toimintamme linkittyy vahvasti opetussuunnitelmatyöhön: hyvinvointia katsotaan myös opintojen etenemisen näkökulmasta. Osaamisperustaisuus on vakiintunut opetussuunnitelmatyössä. Nykyään käymme enemmän ohjauksellisesti läpi opiskelijan kanssa sitä, mitä opit täällä, miten osaaminen rakentuu. Pysähdytään miettimään, mitä oikeasti opin tällä kurssilla, painottaa Milja Manninen.
Oppijalähtöisessä opetuksessa tuetaan ja tunnistetaan opiskelijan lähtökohdat. Kurssi alkaa aiemmin opittujen tietojen ja taitojen kartoittamisella. Sitä kautta avataan kurssin hyödyt ja esimerkiksi käsitellään sitä, mitä työelämässä tarvittavaa opiskelija oppii täällä.
– Opiskelijat ovat tulleet korkeakouluihin hankkimaan osaamista tulevaisuuttaan varten, se on hyvä kivijalka hyvinvoinnille, lopettaa Leena Penttinen.