Korkeakoulujen rahoitusmalleja voisi muuttaa rohkeammin
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteisiin esitetään muutoksia vuoden 2021 alusta lähtien. Sivistystyönantajat pitää hyvänä, että perusteita tarkasteltiin ministeriön, korkeakoulujen ja sidosryhmien tiiviissä vuorovaikutuksessa. Lopullisessa ehdotuksessa korkeakoulujen kykyyn tehdä strategisia valintoja olisi kuitenkin voinut luottaa enemmän.
Rahoituksen uudistaminen on osa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -prosessia. Visiotyö käynnistyi vuonna 2017 lähes yhtä aikaa OECD:n tekemän Suomen innovaatiojärjestelmän arvioinnin kanssa. Arvioinnissaan OECD kehotti uudistamaan korkeakoulujen rahoitusta siten, että poikkeuksellisen voimakasta tulosperusteisuutta vähennetään ja korkeakouluille annetaan nykyistä enemmän tilaa kohdistaa rahoitusta strategisesti tärkeäksi katsomiinsa painopisteisiin.
Nykyisin voimassa oleva rahoitusmalli tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Uusi malli ei periaatteiltaan poikkea nykyisestä, mutta tulosindikaattoreihin ja niiden painoarvoihin esitetään muutoksia.
– Malli on siinä mielessä selkeä, että se on kaikille sama, mutta yhteisiin indikaattoreihin sitomaton rahoitusosuus olisi tukenut korkeakoulujen kykyä suuntautua eri tavoin. Nykyinen malli kannustaa kaikkia tekemään kaikkea, vaikka korkeakoulutus- ja tutkimuspolitiikan keskeinen tavoite on tukea profiloitumista, toteaa asiantuntija Heikki Holopainen Sivistasta.
Strateginen rahoitus tukemaan aidosti korkeakoulujen strategiatyötä
Asiaa voidaan osin paikata toteuttamalla mallissa mukana oleva strategisen rahoituksen jakaminen viisaasti. Yliopistojen rahoituksesta 15 % jaettaisiin strategisena rahoituksena ja ammattikorkeakoulujen rahoituksesta 8 %. Rahoitusosuudet jakaantuisivat korkeakoulujen strategiaa ja uudistumista tukevaan osuuteen sekä valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukevaan osuuteen.
Sivista katsoo, että strategisen rahoituksen määräytymisen tulee olla läpinäkyvää, pitkäjänteistä ja jakoprosessin perustua vuorovaikutukseen korkeakoulujen kanssa. Vähintään 70 % strategisesta rahoituksesta tulee kohdistua korkeakoulujen omia strategioita tukeviin toimenpiteisiin. Jotta ajatus strategisuudesta ja tulevaisuusorientaatiosta toteutuisi, rahoituksen pitäisi olla paremminkin etupainotteista ja ennakoitavaa kuin toteutumisen seurantaan perustuvaa.
Luottamuksella lisätehoja tekemiseen
Korkeakoulujen rahoitusmalleja on muutettu usein. Muutokset eivät useinkaan ole olleet suuria, mutta herättävät kysymyksen mallien kyvystä vastata muuttuvan maailman tarpeisiin.
– Parhaiten rahoitusmallit tukisivat korkeakoulujen muutoskyvykkyyttä ja toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä, kun rahoitus olisi mahdollisimman ennakoitavaa. Näin toimien annettaisiin enemmän tilaa korkeakoulujen omalle näkemykselle suunnata rahoitusta, päättää Sivistan toimitusjohtaja Teemu Hassinen.
Lisätietoja:
Asiantuntija Heikki Holopainen, p. 040 063 9331
Toimitusjohtaja Teemu Hassinen, p. 050 562 7004