Kansainvälistyminen vaatii tahtoa, tekoja ja asennemuutosta

Korkeakoulujen asema kansainvälisten osaajien sitouttamisessa ja kotouttamisessa on merkittävä. Työmaata kuitenkin riittää, eikä kenelläkään ole varaa jäädä pois talkoista. Haaga-Helian Katri Salmi ja kouluttaja Kamilla Sultanova kertovat, miten kulttuurinen moninaisuus saadaan osaksi suomalaista työelämää.

Kansainvälistyminen nähdään yrityksissä ja organisaatioissa valttikorttina, mutta kuinka kulttuuriseen moninaisuuteen suhtaudutaan ruohonjuuritasolla? Syksyllä käynnistynyt Muutostöissä -somekampanja haastoi kaikki suomalaisessa työelämässä toimivat avaamaan silmänsä kulttuurisen moninaisuuden mahdollisuuksille. Somevaikuttajien luotsaama kampanja toi esiin työelämässä vallitsevat ennakkoluulot esimerkiksi suomen kieltä taitamattomia ja ulkomaalaisen nimen omaavia kohtaan.

Monimuotoisten työyhteisöjen rakentaminen vaatii panostusta

Haaga-Helian ammattikorkeakoulu on mukana Muutostöissä-kampanjassa, joka on kansainvälisten asioiden päällikkö Katri Salmen mukaan nostanut kulttuurisen moninaisuuden teemaa hyvin esille. On kuitenkin selvää, että monimuotoisuuteen liittyy paljon haasteita, jotka on taklattava käytännön työn kautta.

– Tavoitteemme on lisätä Haaga-Helian kansainvälisen henkilöstön määrää ja ulkomaisten opiskelijoiden määrä on tarkoitus kolminkertaistaa edellisen hallituksen tavoitteiden mukaisesti, Salmi kertoo.

Kansainvälisyys on korkeakouluille erittäin tärkeää, sillä tiedemaailma on itsessään kansainvälinen.  Niin yliopistot kuin ammattikorkeakoulut kilpailevat parhaista osaajista.

– Järjestämme paljon moninaisuuteen ja antirasismiin liittyviä henkilöstökoulutuksia ja olemme mukana kansainvälisyyteen tähtäävissä hankkeissa. Haaga-Heliassa on tällä hetkellä noin 1300 kansainvälistä opiskelijaa, ja heidän tukemisensa on meille prioriteetti, Salmi painottaa.

Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiön rahoittama Maahanmuuttajakoordinaattori-hanke on yksi esimerkki kotoutumiseen tähtäävästä hankkeesta, jonka kautta Haaga-Helia pyrkii tukemaan kansainvälistyviä yrityksiä ja työyhteisöjä. Valmennus on suunnattu muun muassa asiantuntijoille, jotka perehdyttävät kansainvälisiä osaajia tai kehittävät monimuotoisia työyhteisöjä.

– Haaga-Heliasta valmistuvien kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisaste on varsin korkea. Autamme heitä tuntemaan suomalaista yhteiskuntaa, luomaan verkostoja ja yrityksiä kohtaamaan heidät, Salmi jatkaa.

 

Kouluttaja Kamilla Sultanova uskoo, että työpaikkojen puhekulttuurin muutoksilla ja johtamistyylillä voidaan vaikuttaa inkluusion kokemukseen. Kuva: Kamilla Sultanova

Maahanmuutto on Suomen sokea piste

Uzbekistanista kotoisin oleva monimuotoisuuskouluttaja ja puhuja Kamilla Sultanova tietää, mitkä ovat suomalaisen yhteiskunnan kipukohdat suhteessa kulttuuriseen moninaisuuteen. Niin Suomessa kuin Tanskassa opiskellut ja työskennellyt Sultanova on havainnut, että maahanmuuttajat kokevat lukuisia haasteita etsiessään töitä.

– Suomessa maahanmuutto on ollut pitkään sokea piste. Huolimatta esimerkiksi maan romani- ja saamelaisväestöstä, suomalaisilla ei usein ole kokemusta erilaisista kulttuurisista taustoista tulevien kanssa työskentelystä, hän toteaa.

Vuosina 2021–22 toteutetussa KOTAMO-hankkeessa kartoitettiin korkeakoulujen henkilöstön tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta. Hankkeessa keskeisiksi työelämän ongelmiksi tunnistettiin rekrytointien läpinäkymättömyys, piilosyrjintä ja ulossulkeva työkulttuuri. Sultanova komppaa:

– Työmarkkinoiden osalta pienet piirit ja tiiviit verkostot ovat ongelmallisia, sillä ulkopuolisten on vaikea päästä niihin sisään.

Muutos lähtee ruohonjuuritasolta, mutta poliittiset päätökset vaikuttavat myös konkreettisesti maahanmuuttajien asemaan ja työelämässä etenemisen mahdollisuuksiin.

– Hallituksen nykyinen maahanmuuttopolitiikka osoittaa sen, että ulkomaalaistaustaisten arvoa tälle yhteiskunnalle ei vieläkään ymmärretä. Sekä korkeakouluilla että yrityksillä on tälläkin hetkellä suuria haasteita pitää ulkomainen työvoima Suomessa, Sultanova toteaa.

 

Haaga-Heliassa kv-opiskelijoita tuetaan suomalaiseen kulttuuriin tutustumisessa ja verkostojen luomisessa.
Kuva: Haaga-Helian ammattikorkeakoulu

Pysyvä muutos lähtee työyhteisöistä

Vaikka kansainvälistymisen tärkeys tiedostetaan laajalti organisaatioissa ja yrityksissä, saattaa konkreettinen toiminta puuttua. Mistä sitten kannattaa aloittaa, jos monimuotoisen työyhteisön rakentaminen on vasta alkutekijöissä?

– Monimuotoisuuden johtaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitoutuneisuutta. Yleisenä ohjeena voisi sanoa, että tavoitteita kannattaa mitata, sillä numerot tuovat tekemiseen konkretiaa. Pysyvä muutos lähtee työyhteisöstä itsestään, siellä vallitsevasta puhekulttuurista ja käytänteistä.

Sultanova oli pari vuotta sitten mukana Kauppakorkeakoulu Hankenin HIT-ohjelmassa, jossa tuetaan kansainvälisiä opiskelijoita ja luodaan verkostoja yritysten kanssa mentoroinnin avulla. Ohjelmassa mukana olleista opiskelijoista 85 prosenttia on työllistynyt ja yli 90 prosenttia opiskelijoista on jäänyt Suomeen.

– Kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen houkuttelemisessa ja tukemisessa on tapahtunut selkeää edistymistä. Hanken HIT on tästä mainio esimerkki, Sultanova sanoo.

Kulttuuriset ja rakenteelliset tekijät kaipaavat uudistamista, jos Suomeen halutaan lisää ulkomaalaista työvoimaa. Toiseuden pelko ja rasismi ovat Sultanovan mukaan läsnä suomalaisessa yhteiskunnassa, eikä niitä pidä sivuttaa. Salmi on asiasta samaa mieltä.

– Suomi on tutkitusti Euroopan rasistisin maa. Kotoutuminen aiheuttaa stressiä, jota tämänhetkinen poliittinen ilmapiiri ei lievennä. Luotan kuitenkin siihen, että pystymme Haaga-Heliassa tukemaan niin kansainvälisiä opiskelijoitamme kuin henkilöstöä myös tulevaisuudessa, Salmi pohtii.

– Meidän pitää avata sydämemme erilaisuudelle. Uskon vakaasti pohjoismaisiin arvoihin ja haluan säilyttää ne. Suomalainen hyvinvointivaltio voidaan pelastaa ottamalla kaikki mukaan näihin talkoisiin, Sultanova tiivistää.

 

Pääkuva: Haaga-Helian ammattikorkeakoulu