Kansainvälinen osaaja Ilya Petrov: polkuni opintoihin ja töihin Suomeen

Suomalainen koulutus houkuttelee maahamme uusia osaajia. Vuonna 2017 ulkomaalaiset suorittivat Suomessa yhteensä 3776 korkeakoulututkintoa. Työperäisen maahanmuuton rinnalla voidaan puhua koulutusperäisestä maahanmuutosta. Merkittävä osa Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista lähtee kuitenkin muualle töihin. Syinä ovat muun muassa työpaikan löytämisen vaikeus, kielimuuri ja oleskelulupakäytäntöjen byrokratia.

Samaan aikaan Suomen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä jatkaa vähentymistä. Se tarkoittaa entisestään pahenevaa pulaa osaajista koko maassa. Työelämässä tapahtuvat muutokset ja väestörakenteen kehitys lisäävät osaavan työvoiman tarvetta.

Kansainvälisten osaajien näkemyksiä ja kokemuksia opiskelusta ja työn löytämisestä Suomessa

Sivista haastatteli kansainvälisiä osaajia, jotka ovat hakeutuneet opiskelemaan Suomeen ja onnistuneet löytämään täältä työpaikan.

Julkaisemme nyt sarjan tarinoita, joissa tuomme esiin heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään. Kaikki haastateltavat suorittivat opintonsa Suomessa 2000-luvun alkupuolella ja ovat työskennelleet Suomessa useita vuosia.

Vuorossa on Venäjältä Suomeen opintojen vuoksi muuttanut Ilya Petrov, joka työskentelee nykyään John Deere:ssä asiantuntijana.

Miten päädyit Suomeen, mitä opiskelit ja missä olet työskennellyt?

– Tulin Suomeen vuonna 2005 opiskelemaan ammatilliseen oppilaitokseen. Valmistuin CNC-koneistajaksi 2008. Sain heti opintojen alussa ensimmäisen kesätyöpaikan ja samalla vakituisen työn, jossa työskentelin koulun ohella 25 tuntia viikossa. En voinut työskennellä enempää, koska työtuntirajoitukset koskivat EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevia, kertoo Ilya.

– Valmistuttuani menin suoraan töihin. Olen aina ollut kiinnostunut tekniikasta ja ammatillisen opintojen aikana tuli selväksi, että haluan insinööriksi. Etenkin, kun teimme vierailun VAMKiin ja pääsin näkemään, mitä kaikkea siellä oli tarjolla. Töiden ohessa hain ja pääsin Vaasan ammattikorkeakouluun (VAMK), Ilya jatkaa.

– Opiskelun aikana olin töissä CNC-ohjelmoijana ja samalla sain perehtyä insinöörin työhön; tein suunnittelua mm. menetelmäsuunnittelua. Vaihdoin lopulta aikuispuolelle, jotta sain yhdistettyä opiskelun ja työn paremmin. Työn tekemisellä oli myös vahva taloudellinen peruste; pystyin opiskelemaan, koska en saanut opintotukea. Lisäksi oleskelulupa-asioiden kannalta oli hyvä olla töissä, kertoo Ilya.

– Olen toiminut vuodesta 2014 isossa kansainvälisessä yrityksessä, John Deeressä, asiantuntijana ja olen nykyään Suomen kansalainen. Sain kansalaisuuden melko nopeasti ja sujuvasti. Vakituinen työ on aina auttanut hakuprosessissa, Ilya sanoo.

– Minulle oli erittäin tärkeää, että pystyin yhdistämään opiskelun ja työn. Pystyin käytännössä näkemään ja soveltamaan asioita, joita olin oppinut. VAMKin opetus ja opettajat olivat todella loistavia, he osasivat innostaa. Lisäksi VAMK tarjosi harjoittelua ja mahdollisuutta käyttää uutta teknologiaa mm. koneautomaatiolaboratorioissa. VAMK tekee paljon yhteistyötä alueen kansainvälisten yritysten kanssa, mikä on erittäin tärkeää, korostaa Ilya.

Miten mielestäsi kansainväliset opiskelijat työllistyisivät paremmin Suomeen?

– Mielestäni ensimmäinen ja tärkein asia on opetella kieltä. Se on ykkösprioriteetti. Ammattikoulussa ulkomaalaisilla opiskelijoilla oli loistava suomen kielen opettaja ja opiskelu oli tehokasta. Kieleen pitää panostaa, Ilya sanoo.

– Lisäksi olisi hyvä lisätä työelämätietoutta. Opintojen ohessa olisi ollut hyvä tarjota tietoa suomalaisesta työelämästä. Työelämän lisäksi olisi tärkeää saada perehdytystä suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin, Ilya lopettaa.