Haastattelussa Sivistan pääekonomisti Harri Hietala: yksityisen opetusalan palkat kestävät vertailun

Opettajien palkoista keskustellaan paljon, mutta puheista unohtuu usein, että ei ole olemassa yhtä opettajan tehtävää tai palkkaa. Mistä opetushenkilöstön palkat sitten koostuvat? Sivistan pääekonomisti Harri Hietala avaa yksityisen opetusalan ja kunta-alan palkkojen muodostumista.

Mitä sivistysalan opetushenkilöstön työtehtävistä ja työaikajärjestelmistä on hyvä tietää? 

– Sivistysalalla on tietenkin paljon muitakin työtehtäviä kuin opettajan tehtävä. Jos kuitenkin keskitytään opettajiin, on hyvä muistaa, että ei ole yhtä opettajan työnkuvaa. Opettajia työskentelee erilaisissa päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. On varhaiskasvatuksen opettajia, yleissivistävissä kouluissa luokanopettajia, aineenopettajia, erityisopettajia, opinto-ohjaajia, on vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen opettajia ja tuntiopettajia, ammatillisen opettajia, AMK:n yliopettajia ja lehtoreita jne.  

–  Opettajilla on myös erilaisia työaikajärjestelmiä eri koulutusmuodoissa, on perinteisiä opetusvelvollisuustyöaikoja, mutta myös kokonais-/vuosityöaikajärjestelmiä. Opetusvelvollisuustyöajoissa opetusvelvollisuudet vaihtelevat opettajien välillä samassa koulutusmuodossakin – ja siten yksittäisen oppilaitoksen sisälläkin. Esimerkiksi peruskoulussa opetusvelvollisuudet vaihtelevat 18,5-24,5 opetusvelvollisuustunnin (opv-tunnin) välillä yksityisellä opetusalalla. 

– Opettajat ovat pääsääntöisesti myös vuosilomajärjestelmän ulkopuolella. Kun vuosilomaa yksityisellä sektorilla on yleensä 5 viikkoa vuodessa, opettajan vapaat ovat 12-14 viikkoa vapaajakso/keskeytysjärjestelmissä. 

Mitä se käytännössä tarkoittaa opettajan palkassa? 

– Koska ei ole yhtä opettajan tehtävää, ei ole myöskään yhtä opettajan palkkaa. Jos tarkastellaan esimerkiksi peruskoulun ja lukion opettajia, palkka muodostuu tutkinnon/kelpoisuuden perusteella määräytyvästä peruspalkasta, jonka päälle tulee kokemukseen perustava kokemuslisä. Merkittävän osan opettajan palkkaa opetusvelvollisuustyöajassa muodostavat usein myös ylituntipalkkiot, joita maksetaan opettajan opetusvelvollisuuden päälle korvattavista opetusvelvollisuustunneista. Lisäksi opettaja saa usein henkilökohtaista palkkaa sekä erilaisia lisiä, joita yksityisen opetusalan työehtosopimuksessa on pitkälti toistakymmentä erilaista. 

– Niinpä peruskoulun ja lukion opettajan palkkahaitari on hyvin laaja. Vasta valmistuneen opettajan palkka voi olla noin 3 000 euroa, jos maksussa olevia ylitunteja ei ole lainkaan. Kokeneen ja paljon ylituntipalkkioita saavan opettajan palkka voi olla yli kaksinkertainen tähän verrattuna. Vuonna 2022 yksityisen opetusalan peruskoulu- ja lukio-opettajan keskimääräinen kuukausiansio oli Sivistan palkkatilaston mukaan 4 223 euroa. Alimmassa kymmenyksessä tienattiin keskimäärin vajaa 3 000 euroa (palkkatilastossa mukana kaikki vähintään 16 opv opettavat), kun ylimmässä kymmenyksessä keskiansio oli reilut 5 400 euroa. 

Jos verrataan Sivistan yksityisen opetusalan palkkoja kuntien opettajien palkkoihin, niin onko niiden välillä eroja? 

– Luonnollisesti eroja on, mutta ne ovat varsin pieniä verrataanpa sitten työehtosopimusten peruspalkkoja – mahdollisesti kokemuslisineen – tai maksettuja ansioita. Niin peruspalkat kuin kokemuslisäportaat eroavat hieman. Pientä eroa tulee myös siitä, että yksityisen opetusalan peruskouluissa ja lukioissa opettajien opetusvelvollisuudet ovat 0,5 opv-tuntia korkeammat ja tämä on huomioitu taulukkopalkoissa. Jos jälleen vertaillaan peruskoulun ja lukion opettajien peruspalkkoja kokemuslisineen ottaen huomioon opv-ero, puhutaan kymppien eroista yksityisen opetusalan palkkojen ollessa pääsääntöisesti kuntia korkeampia. 

– Kun vertaillaan maksettuja säännöllisen työajan kuukausiansioita Tilastokeskuksen palkkarakennetilastossa alakoulujen opettajat ansaitsevat kunnissa keskimäärin 100 euroa yksityisiä enemmän, kun taas yläkoulun ja lukion opettajat ansaitsevat yksityisissä reilut 100 euroa kuntia enemmän.