» Uutiset » Energiatehokkuussopimus apuna koulutuskentän energiakustannusten hallinnassa

Energiatehokkuussopimus apuna koulutuskentän energiakustannusten hallinnassa

Energian hinnan nousu nipistää koulutuskentän taloutta. Oppilaitosten ja korkeakoulujen käytössä on runsaasti kiinteistöjä, joiden lämmittämisen ja sähkönkäytön kulut ovat nousseet huomattavasti viimeisen vuoden aikana. Vaikka tilojen käyttöä on pitkäjänteisesti tiivistetty, tilaa tarvitaan silti runsaasti – Sivistan jäsenoppilaitoksissa ja -korkeakouluissa kouluttautuu vuosittain yli miljoona oppilasta ja opiskelijaa.

Koulutustoimijat ovat investoineet energiatehokkaisiin ratkaisuihin, mutta viime aikoina nähty lämmityskustannusten nousu on silti saattanut monen toimijan talouden tiukalle. Pahimmillaan kohoavat energiakustannukset näkyvät koulutustoiminnasta nipistämisenä.

Lähes kaikki korkeakoulut ja oppilaitokset ovat jo tehneet erilaisia energiansäästöratkaisuja, mutta eräs tarkastelemisen arvoinen lisäkeino on energiatehokkuussopimuksen tekeminen. Sopimus on vapaaehtoinen vaihtoehto sitoutua toteuttamaan energiatehokkuustoimia ja -investointeja omassa aikataulussa.

Sopimukseen liittymällä voi osoittaa omaa vastuullisuutta ja liittyneillä on mahdollisuus hakea valtion harkinnanvaraista tukea energiatehokkuutta edistäviin investointeihin. Tuet ovat tietyin varauksin mahdollisia myös valtion rahoittamille toimijoille.

Energiatehokkuussopimuksissa on mukana myös oppilaitoksia ja korkeakouluja

Energiatehokkuussopimuksiin on jo liittynyt joitain koulutusalan toimijoita. Yksi tällainen on Lapin ammattikorkeakoulu.

Lapin AMK:n kiinteistöpäällikkö Maiju Lassila kertoo, että sopimukseen liittyminen oli luontevaa jatkoa ammattikorkeakoulun energiatehokkuustoimille.

– Olemme tehneet erilaisia kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä jo pitkään, mutta liityimme sopimukseen vuonna 2020 suunnitellessamme uusia energiainvestointeja, Lassila sanoo.

Sopimuksessa mukanaolo avaa mahdollisuuden hakea Business Finlandin energiatukea uusiutuvan energian tuotantoon, energiansäästöön tai energiakatselmukseen liittyviin hankkeisiin. Sopimuksiin liittyneet raportoivat vuosittain tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä ja muista energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävästä toiminnasta.

– Sopimukseen kannattaa liittyä erityisesti, jos suunnitelmissa on uusia energiatehokkuusinvestointeja. Me Lapin AMK:ssa olemme juuri käynnistämässä uutta energiahanketta ja haimme siihen tukea. Sopimukseen liittyvä raportointi vaatii melko paljon työtä, mikä kannattaa ottaa huomioon, kun harkitsee sopimukseen liittymistä, Lassila kertoo.

Sopimuksiin voi liittyä milloin vain

Nykyisten energiatehokkuussopimusten kausi 2017-2025 on jo loppupuolella, mutta sopimukseen voi liittyä missä vaiheessa vain. Lisäksi uusi sopimuskausi vuodesta 2026 eteenpäin on jo harkinnassa.

– Kannustan kaikkia Sivistan toimijoita tulemaan mukaan energiatehokkuuden sopimustoimintaan! Minulta saa tarvittaessa neuvoja sopimukseen liittymisessä, kertoo johtava asiantuntija Kati Ruohomäki Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Energiatehokkuussopimukseen ja siihen liittymiseen voi perehtyä sopimussivustolla.

Energiatuesta löytyy tietoa Business Finlandin sivuilta.

Lisätietoja:

Päällikkö Heikki Holopainen, Sivista, heikki.holopainen@sivista.fi

Lisätietoja energiatehokkuussopimukseen liittymisestä:

Johtava asiantuntija Kati Ruohomäki, EK, kati.ruohomaki@ek.fi

Jaa

Seuraa