Digitaalisella opetusjärjestelmä ViLLEllä ratkaisuja oppimisvajeen paikkaamiseen

Turun yliopistossa on vuodesta 2016 toiminut Oppimisanalytiikan keskus, joka on monitieteinen digitaalisia ratkaisuja kehittävä tutkimuskeskus. Yksi keskuksen päätavoitteista on edistää koulutusteknologian ja oppimiseen liittyvän analytiikan käyttöä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

Keskuksen 25 hengen tiimi on kehittänyt Suomen käytetyimmän digitaalisen oppimisalustan ViLLE:n, jota käyttää tällä hetkellä noin 350 000 oppilasta ja 14 000 opettajaa. Tämä tarkoittaa, että yli puolet Suomen kouluista käyttää ViLLEä. Käyttäjiä on niin kouluissa kuin korkeakouluissa. ViLLEssä on tarjolla useita oppiaineita: matematiikkaa, äidinkielltä, vieraita kieliä, humanistisia aineita ja ohjelmointia. Vuosittain ViLLE:stä tehdään 150 miljoonaa interaktiivista tehtävää, joista oppija saa välittömän palautteen. Tieto tehtävässä suoriutumisesta jää ViLLEen, joten kunkin oppijan yksilöllistä oppimista voidaan seurata.

Keväällä 2021 YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO myönsi Turun yliopiston oppimisanalytiikan keskuksen ViLLE-opetusjärjestelmälle vuoden 2020 King Hamad Bin Isa Al-Khalifa -palkinnon. Palkinto jaetaan vuosittain kahdelle ehdokkaalle, jotka edistävät oppimista ja opetusta tieto- ja viestintätekniikan avulla.

ViLLElle myönnettiin juuri myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Suomen Kulttuurirahaston rahoitusta kahteen projektiin, joiden tavoitteena on vahvistaa matematiikan oppimista ja kaventaa matematiikan oppimiseroja.

Tutkimuspohjaisia oppimisratkaisuja tehdään opetuksen kentän kanssa

– Kun halutaan luoda toimiva oppimisen ekosysteemi, tärkeintä on saada opettajat ja tutkijat samaan veneeseen, toteaa Oppimisanalytiikan keskuksen vetäjä, apulaisprofessori Mikko-Jussi Laakso.

Oppimisanalytiikan keskuksen tavoite ensisijainen tavoite on parantaa suomalaisten lasten oppimista. Käytännössä se tarkoittaa, että kehitetään opetuksen menetelmiä ennen kaikkea digipohjaisilla palveluilla, joilla tuetaan ja parannetaan opetuksen ja oppimisen laatua.

– Olemme luoneet ekosysteemin, joka mahdollistaa asioiden pitkäjänteisen kehittäminen. On hyvä muistaa, että opetuksen kehittäminen vaatii aikaa. Pitkän kehitystyön avulla on onnistuttu ylittämään keskeinen kynnys:  nämä digitaaliset ratkaisut eivät kasvata opettajan kuormaa, vaan näillä säästetään opettajien aikaa, sanoo Laakso.

ViLLE:n uniikkius on myös siinä, että sen käyttäjät tukevat toisiaan. Ekosysteemi siis toimii.

– Alustassa on paljon hyviä käytänteitä ja tutkimuspohjaisia ratkaisuja, mutta se on myös muutosten verkosto, jossa työskennellään toinen toisiaan tukien, Laakso korostaa.

Ratkaisuja koronan luoman oppimisvajeen paikkaamiseen

Käytännössä ViLLE oppimisalustan avulla kyetään ehkäisemään oppimisvajetta ja –oppimisen vaikeuksia.

– Kehitämme ratkaisuja siihen, miten vajetta voidaan paikata. Tietyt asiat pitää opettaa, se on selvää. On opetussuunnitelma, jota noudatetaan. Luokkapohjaisessa opetuksessa on vaikea toteuttaa yksilöllistä oppimista. Mutta onkin tärkeä ymmärtää, että voimme tukea eriyttämistä luokkapohjaisessa opetuksessa. Otetaan esimerkiksi oppilas, jolla on oppimisessa haasteita. Hän jää aste asteelta koko ajan enemmän jälkeen muista. ViLLEn avulla yksilöllisyys voidaan paremmin huomioida ja saada oppimiseen tarvittavaa tukea, kertoo Laakso.

ViLLEä kehitetään toimimaan välineenä kaikilla kolmiportaisen tuen askeleilla.

– ViLLEä käytetään luokkamuotoisen opetuksen osana. Mutta, on myös kiinnostava huomata, mitä tapahtuu, kun ViLLEpohjaisilla ratkaisuilla on korvattu oppitunteja. Esimerkiksi kun yksi viikoittainen oppitunti korvataan digitaalisella ratkaisulla, niin kahden kouluvuoden aikana oppijat saavat tutkimustulostemme mukaan useiden kuukausien etumatkan matematiikan oppimisessa, Laakso kertoo.

– En kuitenkaan katso, että kaikki opetus tulisi digitalisoida, vaan parhaaseen oppimistuloksiin tarvitaan useiden eri opetustapojen kombinaatio. ViLLEn avulla voidaan auttaa oppijoita, jotka tarvitsevat enemmän tukea, mutta myös hyviä opiskelijoita, jotka voivat tehdä haastavampia tehtäviä. Tällöin saadaan aikaan aitoa joustavuutta opetukseen, sanoo Laakso.

– Missionamme on myös, että oppijat päätyvät alalle, jota haluavat tehdä ja jossa pääsevät hyödyntämään koko potentiaalinsa. Olemme luoneet esimerkiksi lukioon suoraväylävalinnan. Yhteistyölukiot toetuttavat tietojenkäsittelytieteen yliopistosisältöjä normaaleina lukiokursseina. Oppijat pääsevät näkemään ja kokemaan, mitä ala on, millaisia työmahdollisuuksia sieltä löytyy. Tätä yhteistyötä on kehitetty kymmenen vuoden ajan ja kaikki lukiot voivat halutessaan osallistua tähän kehitykseen, Laakso avaa.

– ViLLEn kehittämistyö on tehty kentän ja opettajien kanssa, ja siksi se toimii koulun arjessa. Toimivuuden perusteita voisi tiivistää seuraavasti: ViLLEn pohjana, puitteena, on opetussuunnitelma. ViLLEn avulla voidaan sitten sen pohjalta tuottaa yksilöllisiä, interaktiivisia opetusratkaisuja. Oppija ehtii tekemään samassa ajassa 6-8 kertaa enemmän työtä ja saa välittömän palautteen tekemisestään, Laakso kertoo.

”Missään maailman maassa ei ole tällaista ekosysteemiä, mitä olemme yhdessä opettajien ja tutkijoiden kanssa luoneet”

– Ekosysteemiä kuvaa myös se, että ViLLEn käyttäjät pääsevät halutessaan mentoreiksi, tai jopa kouluttajiksi. Käytön rinnalle luodaan samalla tukiverkko. Aktiivista käyttöä selittää se, että opettajat suosittelevat alustaa toinen toisilleen. Kaikki tehdään läpinäkyvästi. ViLLEn käyttö ei myöskään maksa mitään. Ainoa, mikä maksaa, on opettajien koulutus, Laakso kuvaa.

Koulutuksella varmistetaan, että opettajat oppivat hyödyntämään ViLLEn ominaisuuksia täysimittaisesti.

– Elämme juuri nyt pandemian aiheuttamaa poikkeustilannetta ja näemme, että oppimisvajetta syntyy. Tämän laivan kääntäminen ei saisi kestää kauan. Meidän pitäisi nyt hyödyntää sitä, mitä olemme omassa ekosysteemissämme toteuttaneet. Meillä on Suomessa ainutlaatuinen tilanne; missään maailman maassa ei ole tällaista ekosysteemiä, mitä olemme yhdessä opettajien ja tutkijoiden kanssa luoneet. Tietoa oppimisesta ja arvioinneista on kerättynä yhteen paikkaan. Nyt kehitämme sitä, että pystyisimme entistä helpommin tunnistamaan oppimisen haasteita ja tarjoamaan täsmävälineitä erilaisiin oppimisvajeisiin. Eli tärkeintä on, että voimme tehdä oppimisen isoillekin haasteille jotain, painottaa Laakso.

ViLLEn avulla on mahdollista tukea kansallista tasoa, esimerkiksi Opetushallituksen ja Karvin tehtävää. Liian usein erilaiset oppimiseen liittyvät kehittämisprojektit ovat lyhyitä, yhden tai kahden vuoden mittaisia ja pitkäaikaiset kansalliset rahoituselementit puuttuvat, vaikka työn pitäisi olla pitkäjänteistä.

– Meillä Suomessa laitetaan jopa kymmeniä miljoonia oppimisen kehittämiseen, mutta pitää kysyä: miten voimme kohdistaa ja mitata toimien vaikuttavuutta? Voimme kohdentaa opetuksen resursseja paremmin ViLLEllä kerätyn aineiston avulla, pohtii Laakso.

Digitaalisuus on mahdollistaja. Oppimisvajeen poistamiseksi osan työstä tekee opettaja, mutta osa voidaan tehdä digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen, jolloin voimme ottaa käyttöön yksilöllisempiä ratkaisuja. ViLLEn avulla koulutuksen järjestäjät kykenevät hyödyntämään kerättyä tietoa. Tämä on herkän reagointikyvyn malli, Laakso lopettaa.