Ammatillisen koulutuksen julkisuuskuva ei vastaa todellisuutta

Tutkimukset osoittavat, että niin opiskelijat kuin yritykset ovat tyytyväisiä ammatillisten oppilaitosten tarjoamaan opetukseen ja sen antamiin työelämävalmiuksiin. Kun puhutaan ammatillisen koulutuksen haasteista Suomessa, on aihetta tarkasteltava monen ilmiön ja tekijän kautta.

Ammatillinen koulutus on läpikäynyt olemassaolonsa aikana lukuisia uudistuksia ja toimintaympäristöjen muutoksia. Se on saanut osakseen myös monenlaista kritiikkiä. Esimerkiksi T-Median toteuttaman Luottamus & Maine-tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat yksittäisiä ammatillisia oppilaitoksia, mutta yleiskäsitys ammatillisen koulutuksen järjestäjistä on heikompi.

Miltä ammatillisen koulutuksen tila näyttää tutkimusten valossa ja mitä sanovat opetuksen järjestäjät?

– Uutisia lukeva voi saada helposti sen käsityksen, että ammatillinen koulutus olisi kokonaisuudessaan huonolla tolalla. Tämä ei pidä paikkaansa, kommentoi Sivistan politiikan ja vaikuttamisen asiantuntija Jussi-Pekka Rode.

Ammatillisen opetuksen laatuun ollaankin pääasiassa varsin tyytyväisiä. Päättökyselyn opiskelijapalautteet ovat lähtökohtaisesti erittäin hyvällä tasolla: asteikolla yhdestä viiteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden tyytyväisyys saamaansa koulutukseen on keskimäärin noin 4:n tasolla. Vuoden 2022 amisbarometrin tulosten mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 72 prosenttia koki saavansa opettajalta vähintään osittain tarpeeksi tietoa opiskeluun liittyvistä asioista ja 63 prosenttia oli saanut osittain tarpeeksi tietoa työelämästä ja työpaikoista.

Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat oppilaitoksiin

Oppilaitosten välillä esiintyy tosin KARVI:n 2023 ilmestyneen selvityksen mukaan paljon laadun vaihtelua. Ammatillisen koulutuksen vuoden 2018 reformin myötä koulutuksessa on painotettu työelämälähtöisyyttä ja mahdollisuuksia yksilöllisiin opintopolkuihin on lisätty. Noin puolella koulutuksen järjestäjistä on kuitenkin selvityksen mukaan vaikeuksia löytää osaamisen hankkimiseen soveltuvia työpaikkoja. Lisäksi näyttöjen suorittaminen työpaikoilla ei aina toteudu halutulla tavalla.

Sivistysala Sivista edustaa 76:a ammatillisen koulutuksen järjestäjää, joista yksi on liiketoiminnan sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutusaloille erikoistunut Business College Helsinki.

– On vaikea löytää yhtä ainutta totuutta, kun puhutaan ammatillisen koulutuksen haasteista. Yhteiskunnalliset ilmiöt talouden suhdanteista yleiseen ilmapiiriin näkyvät väistämättä oppilaitoksissa. Alueelliset tekijät vaikuttavat esimerkiksi työpaikkojen löytymiseen työelämässä oppimista varten. Business Collegessa ja pääkaupunkiseudulla tilanne on tämän suhteen hyvä, kommentoi Business College Helsingin rehtori Jaana Lehto.

Ammatillisia oppilaitoksia on kritisoitu mediassa opetuksen vähentymisestä. Rode huomauttaa, että esimerkiksi rekrytointiongelmat voivat aiheuttaa oppilaitoksille vaikeutta järjestää opetusta parhaalla mahdollisella tavalla. Business College Helsingissä opetusta on joka päivä, ja henkilökuntaa on ollut pääasiassa kiitettävästi saatavilla, Lehto kertoo.

Pop & Jazz Konservatorio on rytmimusiikkiin erikoistuva musiikkioppilaitos, joka tarjoaa musiikkialan ammatillista koulutusta sekä harrastetavoitteista perusopetusta. Opetus konservatoriossa on pääasiassa lähiopetusta, vaikka tehtäviä ja harjoituksia tehdään myös verkossa.

– Musiikkioppilaitoksissa opinnot sisältävät paljon yksilöopetusta. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen tapahtuu luontevasti erilaisten esiintymisten ja keikkojen kautta. Opiskelijamme ovat saaneet yrityksiltä erinomaista palautetta työssäoppimisjaksoista, rehtori Janne Murto kertoo.

Suomessa kaksi kolmasosa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia. Kuva: Shutterstock, Monkey Business Images

Opiskelijoiden ohjauksen tarve on kasvanut

Suomen PISA-tulosten laskeva trendi ja toisaalta yhteiskunnan polarisaatio näkyvät siinä, kuinka opiskelijat pärjäävät jatko-opinnoissaan. OAJ:n toteuttaman Ammatillisen koulutuksen ilmapuntarin mukaan 68 prosenttia opettajista koki oppilaiden heikentyneiden valmiuksien lisäävän työn kuormittavuutta. Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä on tullut näkyväksi, että kaikilla ei ole vielä jatko-opintovalmiuksia toiselle asteelle siirtyessään.

– Vaatimukset ovat kasvaneet ja opintojen itsenäisyys tuottaa joillekin opiskelijoille vaikeuksia. Oppilaitokset ovat panostaneet merkittävästi oppimisen tukemiseen ja ohjaukseen, mutta toisella asteella ei voida paikata isoja oppimiseroja, jotka ovat syntyneet varhaisemmassa vaiheessa. Perustaitojen vahvistamisessa tarvitaan uusia ratkaisuja, Rode sanoo.

Lehto muistuttaa, että ammatillisessa koulutuksessa opiskelee noin 340 000 opiskelijaa, joista kaksi kolmasosa on aikuisia.

– Voidaan sanoa, että opiskelijoiden ohjauksen tarve on kasvanut. Syitä opiskelijoiden kokemiin haasteisiin on varmasti monia, sillä ammatillisessa koulutuksessa opiskelee laaja kirjo erilaisia ihmisiä, Lehto sanoo.

Opiskelumotivaatio on tärkeä opiskelumenestyksen osatekijä. Niin Business Collegessa kuin Pop & Jazz Konservatoriossa hakijoita on enemmän kuin opiskelupaikkoja.

– Monet tietävät, mikä heidän juttunsa on, ja se on ammatillinen osaaminen. Näitä osaajia tulisi arvostaa, Lehto painottaa.

Murto on samoilla linjoilla. Konservatorioon hakijoiden motivaatio on korkealla, sillä ammatillisiin opintoihin otetaan vain tarkoin valikoitu joukko. Noin 90 prosenttia hakijoista on valmistunut lukiosta, Murto tarkentaa.

Vaikka opiskelijatyytyväisyys on todella hyvällä tasolla, on opiskelijoiden valmiuksissa ja jaksamisessa havaittu muutosta. Opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden käyttö on myös lisääntynyt.

– Kaikki opiskelijat eivät ymmärrä harjoittelun ja vaivannäön merkitystä. Tämä ajattelutapa on lisääntynyt viime vuosina. Musiikin opiskelussa oikoteitä ei kuitenkaan ole, Murto toteaa.

– Opiskelijoilta vaaditaan aiempaa enemmän resilienssiä: maailma ja yhteiskunta ovat myllerryksessä.

Ammatillinen koulutus vastaa hyvin työelämän tarpeisiin

Suomalainen työelämä on tyytyväinen ammatillisen koulutuksen tasoon, vaikka valmistuneiden työllistymisessä olisi parantamisen varaa; viimeisimmän tiedon mukaan ammatillisen perustutkinnosta vastavalmistuneista 70 prosenttia oli työelämässä vuonna 2022.

– Tarvitaan uudenlaista kumppanuusajattelua yritysten kanssa, jotta ammatillinen koulutus vastaisi paremmin muuttuvan työelämän tarpeisiin. Sen tehtävää tulisi strategisesti myös kirkastaa, sillä nyt ammatilliseen koulutukseen kohdistuu runsaasti odotuksia, Rode sanoo.

Ministeriö on tällä hetkellä valmistelemassa ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen vahvistamista. Myös rahoitusta on tarkoitus yksinkertaistaa ja oppimisen tukea yhtenäistetään. Lehto huomauttaa, että eri koulutusmuodoista ei saa muodostua ”umpiperiä”, vaan motivoituneiden opiskelijoiden tulee pystyä jatkamaan opintojaan esimerkiksi ammattikorkeakouluissa. Murto peräänkuuluttaa sivistyksen ja kulttuurin merkitystä yhteiskuntaa kasassa pitävänä voimana.

– Aikuisena kouluttautuminen pitää olla mahdollista jatkossakin. Tämä on välttämätöntä, sillä jos osaamista ei jatkuvasti uudista, työelämän tarpeet jäävät täyttämättä. Jotkut ammattitaidot vaativat päivittämistä tiuhempaan kuin toiset, Lehto lisää.

Ammatillisten tutkintojen kehittämisen työryhmä (Tutke4) on tunnistanut, että ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli ei kannusta riittävästi koulutustarjonnan suuntaamista tutkinnon osien sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittamiseen perustutkintojen sijaan.

– Tutkinnon osien rahoitusta tulisi kasvattaa, jotta elinkeinoelämän tarpeet huomioitaisiin koulutuksissa entistä paremmin, Rode sanoo.

 

Pääkuva: Shutterstock, Avigator Fortuner