Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen vaikutuksia on seurattava huolellisesti
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan Orpon hallituksen ohjelman kirjausta aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. Sivista pitää tärkeänä, että hallitus esittää toimia, joiden arvioidaan lisäävän työllisyyttä. Samalla on huolehdittava, että edellytykset jatkuvaan oppimiseen turvataan etenkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla.
Hallitus on valmistelemassa myös toimenpidekokonaisuutta ehkäisemään korkeakoulutuksen tarpeetonta kasautumista. Sivista tukee tavoitetta ja pitää tärkeänä, että tässä työssä huomioidaan myös etuusjärjestelmän mahdollinen vaikutus koulutuksen kasautumiseen.
Lainsäädännön edellyttämien kelpoisuuksien saatavuus varmistettava
Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen arvioidaan voivan aiheuttaa työnantajille paineita lisätä muilla tavoin henkilöstön halukkuutta kouluttautumiseen esimerkiksi henkilöstön kiristyvien kelpoisuusvaatimusten täyttämiseksi. Ratkaisuksi on ehdotettu esimerkiksi tilauskoulutusta tai palkallista opintovapaata. Sivista pitää erittäin ongelmallisena sitä, että merkittävää taloudellista vastuuta osaamisen kehittämisen kustannuksista siirretään työnantajille tilanteessa, jossa tarpeen luo lainsäätäjän määrittelemä kelpoisuus tai mitoitus. Toimialakohtaisia näkökulmia tulisi vielä tarkastella esityksen vaihtoehtoisissa toteutustavoissa.
Hallituksen esityksessä kuvatun nykytilan perusteella aikuiskoulutustuen käyttö ei ole koulutusalalla merkittävän suurta kokonaisia tutkintoja suoritettaessa. Sillä on kuitenkin erityisen suuri merkitys alan jatkokoulutusten suorittamisessa. Sivista painottaa, että tuen lakkauttamisen vaikutusta suoritettuihin kasvatus- ja opetusalan kelpoisuuksiin on seurattava huolellisesti. Lisäksi on kehitettävä vaihtoehtoisia tapoja turvata lainsäädännön edellyttämät kelpoisuudet jo valmiiksi työvoimapulasta kärsivällä sektorilla.
Vaikutukset yksityisiin toimijoihin tulee ottaa paremmin huomioon
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tuen lakkauttamisen vaikutuksia tulee huomioida myös yksityismuotoisiin toimijoihin, joita on kaikissa koulutusmuodoissa. Samat lainsäädännön määrittelemät vaatimukset henkilöstön kelpoisuuksille koskevat niin yksityisiä kuin kunnallisia toimijoita. Toisin kuin kunnilla, näillä yksityisillä toimijoilla ei ole pääsääntöisesti käytössään muita rahoituslähteitä kuin koulutukseen osoitettu valtion rahoitus. Tältä osin vaikutusten arviointia on syytä täydentää.
Joustavia opintojen suoritustapoja tarvitaan
Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen myötä on todennäköistä, että yhä merkittävämpi osa aikuisten suorittamista opinnoista tehdään työn ohessa. Se voi lisätä tarvetta jatkaa työajan ulkopuolella tehtävien tai ajasta ja paikasta riippumattomien opintojen suoritustapojen kehittämistä.
Lue Sivistan lausunto täältä.
Lisätietoja:
Annakaisa Tikkinen, Asiantuntija, Sivista
puh. 09 1728 5724
Pääkuva: Shutterstock, panitanphoto