Aalto-yliopistossa yhdenvertaista työkulttuuria rakennetaan systemaattisesti
Opiskelijat haastavat ja herättelevät henkilöstöä yhdenvertaisuuden kysymyksissä, kertoo Ida Salin, joka toimii Aalto-yliopistossa asiantuntijana yhdenvertaisuus-, monimuotoisuus- ja inklusiivisuusasioissa (EDI).
Yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus työelämässä on noussut viimeistään nyt niin oppilaitosten kuin yritysten agendalle. Sosiaalisesti vastuullinen toiminta edellyttää suomalaiselta työelämältä kuitenkin vielä isoja muutoksia. Tutkimusten mukaan esimerkiksi ulkomaalaiselta kuulostava nimi heikentää huomattavasti rekrytoinneissa etenemisen mahdollisuuksia.
Inklusiivisen, eli kaikkia osallistavan, työkulttuurin rakentaminen vaatii organisaatioilta johdonmukaista työtä ja sitoutuneisuutta. Sivistysalalla työ yhdenvertaisen työelämän puolesta on organisaatioille tärkeää, mutta tehtävää on vielä paljon.
Hallitus aikoo panostaa tulevina vuosina tohtorikoulutuksen uudistamiseen ja tohtorien määrän lisäämiseen 262 miljoonaa euroa. Sivistan selvityksen mukaan kansainvälisten tohtorien osuus on kaksinkertaistunut 12 vuodessa, mutta iso osa väitelleistä muuttaa Suomesta tutkinnon suoritettuaan. Pitovoiman lisääminen onkin tällä hetkellä iso kysymys myös korkeakoulumaailmassa.
Monimuotoisuuden johtaminen lähtee arvoista
Vastuullisuus on yksi Aalto-yliopiston keskeisistä arvoista ja yhteisön monimuotoisuus nähdään vahvuutena. Opiskelijoille ja henkilökunnalle yhdenvertaista ja inklusiivista työskentelykulttuuria rakennettaan systemaattisesti, kertoo Ida Salin, joka toimii Aalto-yliopistossa asiantuntijana yhdenvertaisuus-, monimuotoisuus- ja inklusiivisuusasioissa (EDI).
– Aalto-yliopiston idea on sen perustamisesta lähtien ollut tuoda yhteen eri taustoista olevia ihmisiä innovoimaan ja rakentamaan yhdessä kestävää tulevaisuutta, Salin toteaa.
– Meillä on todella kansainvälinen ja monimuotoinen yhteisö, joka haastaa meitä ajattelemaan inklusiivisuuden käytänteitä eri näkökulmista. Tämä on rikkaus koko yliopistolle.
Mikä tahansa tavoite on helpompi saavuttaa, kun johtoporras on sitoutunut toimenpiteisiin. Salin kertookin, että monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat korkealla Aalto-yliopiston johdon agendalla.
Kuva: Aalto yliopisto
Oikeat työkalut käyttöön
Minkälaisia hyviä käytänteitä työpaikoilla voi ottaa käyttöön syrjinnän ehkäisemiseksi? Olennaista on saada EDI-asiat osaksi organisaation ja tiimien perusprosesseja, Salin tähdentää.
Aalto-yliopistossa EDI-suunnitelmaan kuuluu muun muassa koko henkilöstölle pakollinen Eettisten periaatteiden (Code of Conduct) -koulutus, jossa käydään läpi sosiaalisesti vastuullisen työkulttuurin periaatteita. Erilaiset työryhmät tekevät kehittämistyötä ja vapaaehtoisissa koulutuksissa henkilöstö voi paneutua monimuotoisuuteen liittyviin aihepiireihin syvemmin. Lisäksi saavutettavuuteen on panostettu niin digitaalisissa kuin fyysisissä ympäristöissä.
– Tiimeille ja yliopistopalveluille räätälöidyt EDI-koulutukset on havaittu erityisen toimiviksi. Silloin osallistujat saavat juuri sitä tietoa, mitä he tarvitsevat, ja käyttöönsä heille sopivia työkaluja, Salin kertoo.
– Syksyllä starttasi uusi LGBTQIA+ -vertaisryhmän, jonka tavoitteena on luoda ihmisille kohtaamispaikka sekä lisätä tietoisuutta yhteisössä, hän jatkaa.
Kuva: Aalto yliopisto
Inklusiivinen työyhteisö rakentuu monella tasolla
Yliopistossa kansainvälisyys on arkipäivää ja parhaista osaajista kilpaillaan. Rekrytoinneissa esimerkiksi käytetään ohjelmaa, joka auttaa löytämään ilmoitusteksteistä tiedostamattomia ennakkoluuloja. Yhteisön moninaisuutta pyritään tuomaan esiin myös viestinnässä.
– Näkyväksi tekeminen edistää inklusiivisuuden kokemusta, ja sitä kautta rakennamme myös yliopiston työnantajamielikuvaa. Olemme osallistuneet myös ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun meidän kansainväliselle yhteisöllemme tärkeistä teemoista, Salin kertoo
EDI-tavoitteiden toteutumista mitataan Aalto-yliopistossa vuosittain. Tekeillä on myös laajempi tutkimus monimuotoisuudesta ja inklusiivisuudesta Aallon tutkijoiden toteuttamana.
– Inklusiivisuuden kokemuksessa on vielä työtä, mikä tulee ilmi tekemästämme vuosittaisesta työhyvinvointikyselystä. Olemme kuitenkin monimuotoistuneet kovaa vauhtia, mikä näkyy esimerkiksi kansainvälisen henkilöstön osuudessa, joka on noussut akateemisen henkilöstön osalta 13 vuodessa 16 prosentista 49 prosenttiin.
Tämä artikkeli on osa EK:n liittoyhteistyössä toteutettua Kaikkien työelämä -sarjaa.
Pääkuva: Aalto yliopisto