Suomalaisten oma kyky kestää kriisejä on pysynyt ennallaan, yhteiskunnan kriisinsietokyvyn katsotaan parantuneen
Suomalaisesta aikuisväestöstä puolet arvioi henkisen kriisinkestävyytensä pysyneen ennallaan viime vuosien kriiseissä. Kolmannes kansalaisista arvioi oman kriisinsietokyvyn kasvaneen viime vuosien aikana, kun taas 13 prosenttia katsoo sen vähentyneen. Tulokset käyvät ilmi Tuhat suomalaista -tutkimuksesta, jossa Sivistystyönantajat ja Puolustusvoimat selvittivät kansalaisten henkistä kriisinkestävyyttä.
Kansalaisten mielestä erityisesti yhteiskunnan kyky kestää kriisejä on parantunut. Puolet suomalaisista arvioi, että yhteiskunnan kriisinkestävyys on kasvanut viime vuoden aikana. Noin neljännes kansalaisista puolestaan arvioi viime vuoden haasteiden heikentäneen yhteiskunnan kykyä kestää kriisejä. Kokonaisuutena yhteiskunnan kyvyt selviytyä ovat parantuneet enemmän kuin yksilöiden henkilökohtainen toimintakyky ja henkinen kestävyys.
Koulutuksen merkitys henkiselle kriisinkestävyydelle
Yhteiskunnan koulutusjärjestelmä sekä Puolustusvoimien sotilaskoulutus parantavat kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan ja yksilöiden kykyä varautua kriiseihin, toimia kriisitilanteissa ja palautua niistä. Varsinkin nuorten keskuudessa (18-24-vuotiaiden) koulujen, oppilaitosten ja korkeakoulujen rooli nähtiin tärkeänä kriisinkestävyyttä luovana tahona.
Koulutuksen katsottiin vaikuttavan kansalaisten henkiseen kriisinsietokykyyn parhaiten antamalla taitoja toimia vastuullisena yksilönä ja opettamalla arvioimaan tietoa kriittisesti. Nuorten vastauksissa korostui tiedon kriittinen arviointi, kun taas vanhemmilla painottui vastuullinen yksilö. Nuorten vastauksissa nousi esiin myös se, että oppilaat oppivat yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita ja koulutus lisää yhteenkuuluvuutta.
– Koulutuksen avulla kasvatamme vastuullisia ja kriittiseen ajatteluun kykeneviä yksilöitä. Samalla vahvistuu yksilön kyky kohdata kriisejä. Siksi koulutus, tutkimus ja kulttuuri eli sivistys sen laajassa merkityksessä, tulisi nähdä yhteiskunnan henkisen kestävyyden luojana. Osaamisella ja tutkitulla tiedolla on suuri merkitys yhteiskunnan toiminnan turvaamisessa, sanoo johtaja Heikki Kuutti Uusitalo.
Turvallisuusviranomaisista Puolustusvoimat koettiin toiseksi tärkeimmäksi kansalaisten henkistä kriisinkestävyyttä luovaksi tahoksi. Puolustusvoimien toiminnoista eniten suomalaisten henkistä kriisinsietokykyä vahvistaa varusmiesten ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien kouluttaminen. Varusmiespalveluksen suorittaneet arvostavat erityisesti Puolustusvoimien kertausharjoituskoulutuksen ja materiaalisen varautumisen merkitystä henkiselle kriisinkestävyydelle. Varusmiespalvelusta suorittamattomat puolestaan arvostavat Puolustusvoimien tietopalvelujen ja asiantuntemuksen merkitystä turvallisuusasioissa.
– Poikkeuksellisissa olosuhteissa kokonaisvaltaisen toimintakyvyn merkitys korostuu ja henkisellä jaksamisella vaativissa olosuhteissa on merkittävä rooli. Puolustusvoimien taistelijan mieli -koulutuksessa varusmiehille koulutetaan ei pelkästään kuormittavissa poikkeusolojen olosuhteissa, mutta myös arjen elämänhallinnassa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä opetetaan työkaluja, miten selvitä stressaavista tilanteista. On ilahduttavaa huomata, että Puolustusvoimien koulutuksella sekä asiantuntemuksella voimme edistää väestön henkistä kriisinsietokykyä. Yleinen luottamus yhteiskunnan toimivuuteen ja turvallisuuteen saa yksilön myös toimimaan yhteiskunnassa. Kriisitilanteissa meitä jokaista niin yhteiskunnan toimijoita kuin yksilöitä tarvitaan, toteaa Pääesikunnan koulutuspäällikkö, eversti Kari Pietiläinen.
Paneelikeskustelu henkisestä kriisinkestävyydestä SuomiAreenalla
Tule mukaan kuuntelemaan, kun aiheesta keskustellaan SuomiAreenalla Porissa tiistaina 27.6. klo 12-12.45. Keskustelemassa ovat Sivistystyönantajista johtaja Heikki Kuutti Uusitalo ja Puolustusvoimista sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen sekä upseerioppilas Elli Riipinen. Keskustelua on mahdollista seurata myös striimattuna tästä.
Tutkimukseen osallistui 1000 vastaajaa, jotka painotettu edustamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Virhemarginaali +/- 3,2%-yks. Tutkimus tehtiin toukokuussa 2023 ja sen toteutti IRO Research.
Lisätietoja:
Heikki Kuutti Uusitalo p. 050 302 8246
johtaja, Sivista
Lisätietopyynnöt Puolustusvoimien osalta Puolustusvoimien mediapalvelun kautta: p. 0299 510 975 tai media.puolustusvoimat@mil.fi.