Sivista: Koulutustason nosto uhkaa jäädä kesken hallituksen budjetissa
Hallituksen talousarvioesityksessä toteutuvat lupaukset lisätä rahoitusta koulutukseen ja tutkimukseen. Suomen koulutustason nostamiseksi on kuitenkin vielä tehtävä töitä. Sivistystyönantajat antoi lausuntonsa budjetista eduskunnan sivistysvaliokunnalle tänään.
– Sivistysalan näkökulmasta Orpon hallituksen ohjelmassa on paljon hyviä, odotettuja uudistuksia. Ensimmäisessä budjettiesityksessä painottuvat tutkimus sekä perusopetus. Peruskoulun vahvistaminen onkin tasa-arvoteko, sanoo elinkeinopolitiikan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo Sivistystyönantajilta.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) tehdään suuret määrärahojen lisäykset muun muassa Suomen Akatemialle ja Business Finlandille.
– On erinomaista, että hallitus esittää merkittäviä panostuksia tohtorikoulutukseen, johon neljän vuoden aikana tulee yli 260 miljoonaa euroa uutta rahaa. Selvityksemme mukaan tohtoreiden osuus yritysten T&K-työntekijöistä on noussut vuosien 2011–2021 välillä, sanoo Uusitalo.
Koulutustason nosto vaatii lisää aloituspaikkoja ja parempaa kohdentumista
Suomessa on laajasti jaettu tavoite, jonka mukaan 50 prosenttia nuorisoikäluokasta olisi suorittanut korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Luku on nyt noin 40 prosenttia, ja se jää OECD-maiden keskitason alle. Hallitus esittää 11,7 miljoonaa euroa aloituspaikkojen lisäämiseen.
– On hyvä, että hallitus lisäsi budjettiesitykseen nämä rahat, joita kesän hallitusohjelmassa ei vielä ollut mukana. Silti rahoitus jää auttamattoman pieneksi, kun aiemmat vastaavat määräaikaiset rahoitukset päättyvät. Työtä on jatkettava, Uusitalo sanoo.
Korkeakoulutuksen laajentaminen edellyttää myös toimia paikkojen kohdentumiseksi paremmin. Aloituspaikkoja on vuosittain noin 53 000, kun ikäluokan koko on noin 60 000. Silti esimerkiksi uusista ylioppilaista vain yksi kolmesta – eli noin 10 000 – pääsee jatkamaan opintojaan valmistumisvuonna.
–Pitäisi varmistaa aloituspaikkojen parempi kohdentuminen ensikertalaisille. Yhteiskunnan kustantamista korkeakouluopinnoista hyötyy eniten nuori, jolla ei ole vielä tutkintoa. Yksi keino olisi se, että korkeakoulut voisivat periä maksun toisen tutkinnon opiskelijoilta, Uusitalo sanoo.
Vapaan sivistystyön säästöjä pitää kohtuullistaa
Moitittavaa budjettiesityksessä Sivista löytää vapaaseen sivistystyöhön kohdennettavista leikkauksista. Kansanopistoja, kansalaisopistoja, kesäyliopistoja, opintokeskuksia ja liikunnan koulutuskeskuksia koskevat leikkaukset ovat isot suhteessa toimialan kokoon.
– Vapaa sivistystyö tarjoaa oppimisen mahdollisuuksia kaikenikäisille. Samalla ylläpidetään ihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Nyt tämä laaja-alainen ja tärkeä työ on vaarassa. Vapaan sivistystyön leikkauksista pitäisi luopua. Opiskelijamaksujen korotuksilla ei voida paikata julkisen rahoituksen isoa ja äkillistä supistamista, Uusitalo sanoo.
Lisätietoja:
Heikki Kuutti Uusitalo p. 050 302 8246
elinkeinopolitiikan johtaja, Sivista