Puolet suomalaisista kouluttautuu vuosittain – korkeakoulutukseen pääsyssä pullonkauloja
Koulutus- ja tutkimusalan odotukset seuraavan 12 kuukauden suhteen ovat varovaisen optimistisia yksityisillä oppilaitoksilla ja korkeakouluilla. Etenkin korkeakouluissa odotukset ovat positiivisia lähitulevaisuuden suhteen. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet ja niiden odotetaan kasvavan, oppilaitoksilla ja korkeakouluilla on myös valmius ja halu paikkojen lisäämiseen – kunhan rahoitus tämän mahdollistaa. Nykyisellä rahoituksella tämä ei onnistu.
Suomalaiset ovat aktiivisia oppijoita. Tilastolähteiden perusteella voi arvioida, että suomalaisista vajaat 2,5 miljoonaa kouluttautuu vuosittain tutkinto- tai aikuisopiskelijoina. Tutkintomuotoiseen opiskeluun osallistuu 1,3 miljoonaa suomalaista ja aikuiskoulutukseen 1,6 miljoonaa. Kun otetaan huomioon myös muu osaamisen kehittäminen voi arvioida, että yli puolet suomalaista päivittää osaamistaan vuosittain.
Vuoden 2018 lopussa 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen 73 prosenttia. Suomessa 24-64-vuotiaiden osallistuminen koulutukseen on eurooppalaista huippua.
– Tilastot osoittavat sen, että suomalaiset ovat halukkaita kouluttautumaan. Tämä on voimavara ja mahdollisuus. Jatkuvan oppimisen kannalta tulee tarkastella, miten koulutus kohdentuu ja miten sen sisällöt vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin, toteaa toimitusjohtaja Teemu Hassinen Sivistystyönantajista.
Eri koulutusasteiden välillä on kuitenkin eroja koulutukseen pääsyssä.
– Esimerkiksi peruskoulun päättäneistä 99,6 prosenttia hakee välittömästi tutkinto-opiskelijaksi ja 94 prosenttia jatkaa toisella asteella eli lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Jäljelle jääneistäkin puolet jatkaa valmistavassa opetuksessa ja vuoden päästä 60 prosenttia jatkaa tutkinto-opiskelijoina, sanoo Sivistan ekonomisti Harri Hietala.
Toiselta asteelta korkeakoulutukseen siirryttäessä tilanne näyttää toisenlaiselta.
Tilastotietojen perusteella ylioppilaista 75 prosenttia hakee välittömästi jatko-opintoihin, mutta vain 28 prosenttia jatkaa välittömästi tutkinto-opintojaan. Reilu neljännes ei opiskele vielä reilun kolmen vuoden päästäkään ylioppilaaksi valmistumisesta. Kymmenessä vuodessa jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus on kasvanut 15 prosenttiyksikköä.
Sivistystyönantajat on julkaissut Suomen ensimmäisen koulutus- ja tutkimusalan barometrin, jolla arvioidaan alan toteutunutta ja tulevaa kehitystä. Barometri toteutettiin syyskuun lopulla 2019. Vastaajat edustavat yksityisiä koulutuksen järjestäjiä perusopetuksesta korkeakouluihin. Barometrin yhteydessä julkaistiin toimialakatsaus, johon on koottu muiden tahojen tuottamia tilastoaineistoja.
Barometrin ja toimialakatsauksen aineisto löytyy kokonaisuudessaan: https://www.sivista.fi/vaikutamme/tietoa-alasta/toimialakatsaus-ja-barometri/
Lisätietoja;
Harri Hietala p. 050 0789906
ekonomisti, Sivista
Teemu Hassinen p. 050 5627004
toimitusjohtaja, Sivista
Suomessa toimii reilut 700 koulutuksen järjestäjää, jotka ylläpitävät noin 3 200 oppilaitosta. Koulutuksen järjestäjistä 44 prosenttia toimii yksityisessä muodossa.
Koulutusala työllistää 184 000 henkilöä. Henkilöstöstä noin kolmasosa työskentelee yksityisissä koulutuksen järjestäjissä. Alan henkilöstöstä noin kaksi kolmasosaa on opetus- ja tutkimushenkilöstöä sekä loput muuta hallinto- ja tukihenkilöstöä.