Osaaminen ponnistaa hyvinvoinnista-seminaarissa 21.3: Pandemia-ajan kipupisteiksi opetusalalla nousivat johtaminen ja henkilöstön pedagoginen hyvinvointi
Suomalainen ammatillisen ja korkea-asteen koulutuskenttä on käynyt läpi pandemian kiihdyttämänä mittavan murrosvaiheen. Kokonaan verkko-opetukseen siirtyminen muutti merkittävästi niin opettajien kuin opiskelijoiden tapaa tehdä työtä ja opiskella. Taustalla on monia tarpeita, joihin koulutusjärjestelmässä on lähdetty etsimään ratkaisuja. Samalla on syntynyt polttava tarve varmistaa henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi sekä pohtia uudesta kulmasta oppimiseen ja opetukseen liittyviä kysymyksiä. Tähän tarpeeseen syntyi Pedagoginen hyvinvointi -hanke (HyPe), jonka tavoitteena on ollut ratkaisujen löytäminen opetusalan muutoksiin.
HyPe-hankkeen tavoitteeksi asetettiin opetusalan toimintatapojen uudistaminen, teknologian laajempi hyödyntäminen, työhyvinvointiin panostaminen sekä osaamisen ja johtamisen kehittäminen. Tarkoituksena oli myös vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria.
– Opetushenkilöstön hyvinvointi heijastuu laajasti koko oppilaitoksen ilmapiiriin ja kantautuu opetustilanteisiin saakka. Työhyvinvoinnilla on siksi kauaskantoiset seuraukset koko yhteiskuntaan”, kuvailee erityisasiantuntija Teija Golnick OAJ:sta.
Kehittämisen haasteeseen tarttuivat Sivistystyönantajat ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, jotka käynnistivät HyPe-hankkeen. Mukaan lähti kuusi ammattikorkeakoulua ja neljä yliopistoa, kymmenen ammatillista oppilaitosta ja Työterveyslaitos. Hanketta rahoitti TYÖ2030-ohjelma, jota hallinnoi Työterveyslaitos.
Pedagogisen hyvinvoinnin opas kiteyttää tulokset
HyPe-hankkeessa on tunnistettu, tutkittu ja kehitetty ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja ammattioppilaitosten hyvinvoinnin käytäntöjä. Olennaista on ollut tunnistaa työssä jaksamiseen liittyviä tekijöitä sekä kehittää opetusyhteisön kykyä luoda pedagogisesti hyvinvoiva toimintakulttuuri.
Pedagoginen hyvinvointi lisää tutkitusti työssä jaksamista koulutussektorilla. HyPe-hankkeessa on kehitetty toimintatapoja ja työkaluja oppilaitosten hyvinvoinnin edistämiseen sekä vahvistettu ymmärrystä yhteisöllisen vuorovaikutuksen merkityksestä.
– Juuri valmistunut pedagogisen hyvinvoinnin opas kiteyttää kehitystyömme tuloksia ja tarjoaa käytännön keinoja. Opas on kohdennettu kaikille opetusalan työyhteisön kehittämisestä kiinnostuneille”, kertoo yliopettaja Hannu Kotila Haaga-Heliasta.
Korkeakouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin kaivataan myös laajempaa digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämistä. Hanke on edistänyt verkkotyöskentelyn kulttuuria dialogisten menetelmien ja digitaalisten taitojen avulla.
Näkemyksellisiä työpajoja kehittämisen tukena
HyPe-hankkeessa järjestettiin koko opetusyhteisöjen ja tiimien tapaamisia ja työpajoja, joissa on tunnistettu pedagogisen hyvinvoinnin mahdollistajia ja kipupisteitä. Keskeisimmät tulokset kiteytyvät erityisesti johtamiseen: pedagoginen johtaminen on kaikkien yhteinen asia, mutta erityinen vastuu siitä on lähijohtajilla. Pedagoginen hyvinvointi rakentuu yhdessä tekemisestä ja osaamisesta. Jokaisella korkeakoulutoimijalla tulee olla oma ja jaettu vastuu pedagogisesta hyvinvoinnista.
Ymmärrys pedagogiikasta ja sen kautta rakentuva suhde työhön on ratkaiseva elementti pedagogisen hyvinvoinnin kokemuksien suhteen.
– Esihenkilöillä on merkittävä rooli tukea yksilön pedagogisen hyvinvoinnin edistämisessä. Myös osaaminen ja tätä kautta osaamisen kehittäminen sekä vaikuttamismahdollisuudet vaikuttavat keskeisesti yksilön työssäjaksamiseen”, kertoo Sivistan johtava työmarkkina-asiantuntija Tari Aho.
Lisätietoja HyPe-hankkeesta:
Teija Golnick, OAJ, teija.golnick@oaj.fi
Tari Aho, Sivista, tari.aho@sivista.fi