Sivista vastasi kyselyyn kulttuuripoliittisen selonteon taustoittamiseksi

​​Opetus- ja kulttuuriministeriö​lle 

Asia: ​Kysely kulttuuripoliittisen selonteon taustoittamiseksi​ 

 Missä olemme ja minne pitäisi päästä? 

1. Mikä olisi parasta, mitä Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan alalla voisi tapahtua? Miten näihin tavoitteisiin päästäisiin?

Sivistystyönantajat ry (myöhemmin Sivista) katsoo, että taide-, kulttuuri- ja luovien aloilla olisi syytä tehdä kulttuuripolitiikan kokonaisuudistus peräkkäisten, siilomaisten tai taidealakohtaisten lakiuudistusten sijaan. Tähän kulttuuripoliittinen selonteko voi antaa hyvää pohjaa. Taide- ja kulttuurialan rahoitus ja rakenteet pohjautuvat tällä hetkellä monin osin yhä vanhentuneisiin rakenteisiin ja toimintaympäristöön. Rakenteissa ei ole kyetty ottamaan huomioon taide- ja kulttuurikentän, luovien alojen kasvua, sekä työn murrosta eikä merkittävää alojen koulutustason nousua. Taide- ja kulttuuritoimintaa tulee vahvistaa elinkeinona.  

Taide- ja kulttuurialan keskeinen haaste on taide- ja kulttuurialan ohjauksen sekä rahoituksen pirstaleisuus ja tasapuolisuuden puute.  Sivista katsoo, että kulttuuripolitiikassa ei tunnisteta myöskään riittävästi alan koulutuksen (taiteen perusopetus, ammatillinen koulutus, korkein opetus) ja tutkimuksen yhtymäkohtia kulttuuritoimintaan ja sen perustaan. Lisäksi esimerkiksi taiteen perusopetuksen oppilaitoksia tuetaan eri kunnissa hyvin vaihtelevasti.  

Sivista pitää tärkeänä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa monipuolisia taiteenaloja. Lisäksi on syytä edistää taiteen perusopetuksen saavutettavuutta ja saatavuutta koko maassa. Pidämme erityisen tärkeänä uusien oppilaitosten hyväksymistä VOS-tuen piiriin. Oppilaitosten kannalta on tärkeää, että kriteerit ovat selkeät ja läpinäkyvät, jotta VOS-järjestelmän piiriin on tosiasiallisia mahdollisuuksia päästä. 

Sivista pitää tärkeänä, että kaikkien taidealojen järjestämistä tuetaan tasapuolisesti. Samalla täytyy pitää huoli siitä, että taiteiden harrastamisen mahdollisuudet ja edellytykset eivät heikkene, vaan vahvistuvat tasapuolisesti. Keskeinen tavoite tulee olla kaikkien taidealojen edellytysten parantaminen, ei yhden taidealan aseman heikentäminen. 

2. Nimeä enintään viisi (5) asiaa, joita kulttuuripoliittisessa selonteossa tulisi mielestäsi tarkastella.

• Kulttuuripoliittisessa selonteossa tulisi ottaa huomioon kulttuurin perustaa luovan ja ylläpitävän opetuksen ja tutkimuksen parempi integrointi kulttuuripolitiikan kokonaisuuteen.   

• Valtionrahoituksen rakenteita pitäisi arvioida kokonaisuutena. Kulttuurin valtionrahoituksen tulee kyetä huomiomaan kaikki taidealat ja koko Suomen tarpeet tasapuolisesti. Benchmarkkausta voidaan hakea kansainväliseltä kentältä. Harkinnanvaraisia valtionavustuksia pitäisi kehittää siten, että pienistä avustuksista siirrytään merkittäviin rahoituskokonaisuuksiin, joiden myöntämisen edellytyksenä on laatu ja vaikuttavuus.  Valtionavustustoimintaan tulisi luoda selkeät hakukohtaiset arviointiperusteet ja hakuja tulisi olla merkittävästi vähemmän. 

• Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistä kykyä luoda edellytyksiä luovien alojen nousulle Suomessa tulisi tarkastella selonteossa. Luovien alojen ekosysteemiä tulee kehittää kokonaisuutena. Sivista katsoo, että OKM:n Sivistyshallinto 2030-hankkeessa voitaisiin tarkastella myös tätä koordinoinnin haastetta. 

• Yhteistyötä taiteen perusopetuksen ja muiden koulutus- ja kulttuurialan toimijoiden välillä tulee lisätä. Taiteen perusopetuksen oppijat ovat useimmiten myös koululaisia. Yhteistyön kehittäminen koulujen, vapaan sivistystyön, muiden oppilaitosten ja taiteen perusopetuksen välillä voisi parantaa oppilaiden kokonaisvaltaista oppimista ja antaa uusia mahdollisuuksia toiminnan organisointiin nykyistä tehokkaammin. Samalla edelleen tulee edistää taiteen perusopetuksen tasa-arvoisuutta ja saavutettavuutta. Taiteen perusopetuksella on keskeinen rooli lasten ja nuorten sekä enenevissä määrin myös aikuisten kokonaisvaltaisessa kehityksessä. Tätä roolia tulee vahvistaa.   

• Sivista katsoo tärkeäksi, että yksityismuotoiset toimijat huomioidaan tasavertaisina taiteen perusopetuksen koulutuksen järjestäjinä kuntien rinnalla. Pidämme hyvänä, että toimintavapauksia ei liiaksi rajoiteta, esimerkiksi opetuksen järjestämisen suhteen. Kuntien roolia tulisi selkeyttää. Tällä hetkellä kunnat voivat järjestää tai olla järjestämättä taiteen perusopetusta. Tämä johtaa epäselvyyteen ja eriarvoisuuteen, sillä eri kunnissa on tarjolla erilaista taiteen perusopetusta. 

3. Millaisena näet taide- ja kulttuurialan nykytilanteen? Mitkä tekijät muuttavat eniten toimintaympäristöä ja mitä vaikutuksia niillä on taide- ja kulttuurialalle?

Taide- ja kulttuurialan nykytilanne on suhteellisen haastava. Korona-aika osoitti alan toimijoille, että alan laajuutta, moninaisuutta eikä taloudellista, yhteiskunnallista, sivistyksellistä ja hyvinvointimerkitystä ole ymmärretty. Alaa ei ole juurikaan nostettu merkittävään poliittiseen keskusteluun vuosikymmeniin, eikä alan toimintaympäristön muutoksia ole kyetty ottamaan poliittisessa päätöksenteossa juurikaan huomioon. Taiteen kenttä on myös pirstalainen ja epätasa-arvoinen eri toimijoiden välillä. Nykytilannetta pahentaa merkittävästi se, että nykyisessä hallitusohjelmassa OKM:n harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin tulee kohdentumaan jopa 125 miljoonan euron leikkaukset. Mikäli ko. leikkaukset toteutuvat, ne koskevat todennäköisesti suurelta osin taide- ja kulttuurialaa.  

 

Muuttuva maailma, kehittyvät välineet

4. Pari sanaa digitalisaatiosta: mitä mahdollisuuksia digitaaliset alustat tarjoavat taide- ja kulttuurialalle ja mitä tulisi huomioida, kun yhä suurempi osa kulttuuriperinnöstä on digitaalisesti säilytettävää ja hyödynnettävää?

Suurin osa esimerkiksi esittävästä taiteesta tallennetaan, mikä on lähtökohtaisesti hyvä asia. Vastaavasti esimerkiksi kirjat ja musiikki ovat siirtyneet suuressa määrin digimuotoon, mikä nostaa keskusteluun haasteita tekijänoikeuksista. Digitaalisen kulttuuriperinnön avoimesta käytettävyydestä tulisi kuitenkin huolehtia tulevaisuudessa, avoin taide kuten avoin tiedekin ovat tärkeitä taiteen ja tieteen jatkumon, oppimisen sekä kulttuuriperinnön säilymisen takia. Museoiden kokoelmien digitalisaatioon on panostettava. 

5. Minkälaisia toimia kulttuurialalla mielestäsi tarvitaan kansainvälistymisen vahvistamiseksi ja miksi?

Kulttuurialan kansainvälistymisen vahvistamiseksi keskeistä ovat rakenteelliset toimet kuten rahoituksen sirpaloitumisen merkittävä vähentäminen ja rahoitusmallien kehittäminen. Taiteen ja kulttuurikentän mahdollisuuksia kansainvälistymiseen tulee tukea. Julkisella valtion rahoituksella voisi olla strategista rahoitusohjausta ja toimijoilla taidealoista riippumatta mahdollisuuksia kehittää toimintaansa määriteltyjen arviointiperusteiden kautta.  

Kansainvälistymiseen tulisi panostaa siten, että taideyhteisöille luodaan kannustimia toimia pitkäjänteisesti kansainvälisiä kumppanuuksia luoden ja kansainvälistä rahoitusta hankkien. Kansainvälisyyden tulee olla sekä suomalaisen taiteen liikkumista ulos että kansainvälisen taiteen liikkumista sisään, sekä monikulttuurisuutta Suomessa.  

Taide- ja kulttuurialaa ei ole juurikaan hyödynnetty maakuvatyössä, mikä tulisi ehdottomasti ottaa tarkastelun kohteeksi. Myös kohdennettua, pitkäjänteistä rahoitusta tulisi investoida merkittävästi kansainvälistymiseen ja sitä tukevaan toimintaan.  

 

Osallisuus ja saavutettavuus

6. Mitkä ovat toimenpiteet, joilla parhaiten tuettaisiin lasten ja nuorten kasvua kulttuurin tekijöiksi ja kokijoiksi?

Lapsille ja nuorille olisi hienoa voida tarjota laajasti mahdollisuuksia kokea, kokeilla ja harrastaa eri taideaineita peruskoulutuksen yhteydessä. Sivista on ehdottanut, että Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) sisällyttää parhaillaan valmistelussa olevaan arviointisuunnitelmaansa kaudelle 2024-2027 arvioinnin taide- ja taitoaineiden oppimistuloksista perusopetuksen päättövaiheessa. Samassa yhteydessä voidaan arvioida, antavatko nykyiset taide- ja taitoaineet riittävän monipuolisen kuvan eri taideaineista.  

Sivista pitää tärkeänä, että Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelman jatkuminen turvataan. 

Taideaineilla on tärkeä yhteys koulun arkeen. Harrastamisen Suomen mallin kautta voisi tarjota koulupäivän yhteydessä enemmän mahdollisuuksia taideaineiden ja liikunnan kokemiseen mutta myös yhdistämiseen. Samalla tulee kuitenkin huomioida, että malli kannustaa myös taiteen tavoitteelliseen harrastamiseen.  Harrastamisen Suomen mallissa tulee kiinnittää myös erityistä huomiota heikoimmassa asemassa olevien ja harrastusta itselleen toivovien, mutta sitä ilman olevien lasten tavoittamiseen.  

7. Miten kulttuurin keinoin voitaisiin nykyistä vahvemmin edistää ihmisten osallisuutta, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta sekä vähentää eriarvoistumiskehitystä ja luottamuksen rapautumista?

Kulttuurilla on tutkitusti monia hyvinvointivaikutuksia, joten taiteen ja kulttuurin sovelluksia, soveltavia taiteellisia menetelmiä, voitaisiin hyödyntää merkittävästi enemmän sote-sektorilla, varhaiskasvatuksessa sekä vanhustyössä. Taiteen ja kulttuurin avulla voidaan edistää yleisesti eri kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä. Erilaisten taidelajien harrastaminen kautta voidaan helpottaa kanssakäymistä myös esimerkiksi ilman sanoja.   

8. Miten kulttuurialalla voitaisiin ottaa paremmin huomioon maamme monikulttuurisuus ja -kielisyys?

Keskeistä olisi uudistaa rahoituksen ja toimintaympäristön rakenteita, joilla mahdollistetaan taide- ja kulttuuritoimijoiden kehittyminen. Alan monikulttuurisuutta tulee systemaattisesti tukea esimerkiksi mahdollistamalla taiteen harrastaminen kaikille.  

 

Rakenteet ja toimintamallit

9. Miten saamme Suomeen lisää henkistä ja taloudellista, kaikkien hyvinvointia vahvistavaa lisäarvoa yhteiskunnassa taide- ja kulttuurialan kautta?

Keskeistä olisi nähdä luovan alan ekosysteemi kokonaisuutena. Nyt vastuu on jakautunut kahteen ministeriöön, OKM:ään ja TEM:iin, joissa on suhteellisen pienet henkilöresurssit asian edistämiseksi. Eri toimijat katsovat asioita melko erilaisista ja toisiaan poikkeavista näkökulmasta. Esimerkiksi Taike katsoo asiaa taiteen luomisen näkökulmasta, työkaluina kuitenkin vanhat taiteen tukemisen mallit ja Business Finland katsoo asiaa lähinnä skaalautuvan bisneksen näkökulmasta. VTT:n tuoreen selvityksen mukaan luovilla aloilla toimi kuitenkin viime vuonna yhteensä yli 130 000 yritystä, joista suurin osa oli yksinyrittäjiä. Taiteen perusopetuksessa taas vaikuttaa yli 400 alan oppilaitostoimijaa. Ilman merkittävää rahoituksen ja rakenteiden kehittämistä sekä uusia investointeja on mahdotonta kehittää taide- ja kulttuurialaa kokonaisuutena. 

10. Millaisia asioita kulttuurin tietoperustasta puuttuu?

Taide- ja kulttuurialan tilastointi ja tietoperusta on hajallaan.  Tilastoaineistot ovat puutteellisia, eikä tiedolla johtamista ole riittävästi hyödynnetty. Sivista kannattaa tiedonkeruun kehittämistä ja tietopalvelujen hyödyntämistä, mutta tämä täytyy tehdä laajapohjaisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja siten, että toimijoille ei aiheudu liiallista hallinnollista taakkaa. Esimerkiksi juuri taiteen perusopetus poikkeaa muista koulutusmuodoista, joten olemassa olevat tietopalvelut eivät välttämättä toimi tässä yhteydessä. Myös taiteen perusopetuksen arviointia tulee kehittää. Sivista pitää tärkeänä, että Karvi sisällyttäisi arviointisuunnitelmaansa (2024-2027) taiteen perusopetukseen kohdentuvan arviointihankkeen tukemaan toimijoiden laatutyötä. 

Tietoperustan kehittämiseksi tulisi tehdä myös merkittävä panostus luovien alojen tilastoinnin ja tietoperustan vastuuttamiseksi jollekin taholle ja keräämiseksi yhteen. 

11. Mitä tulee tehdä, jotta kulttuuriala kestää paremmin esimerkiksi koronan kaltaisia aikoja?

Keskeistä on vahvistaa taide- ja kulttuurialaa elinkeinona ja kehittää alan toimintaympäristöä kokonaisuutena. Lasten, nuorten ja enenevissä määrin myös aikuisten taiteen tavoitteellista harrastamista tulee edistää. Sivista pitää tärkeänä, että kaikkien taidealojen järjestämistä tuetaan tasapuolisesti. Samalla täytyy pitää huoli siitä, että taiteiden harrastamisen mahdollisuudet ja edellytykset eivät heikkene, vaan vahvistuvat tasapuolisesti. Keskeinen tavoite tulee olla kaikkien taidealojen edellytysten tasapuolinen parantuminen. 

 

Helsingissä ​21.11.2023​ 

Sivistystyönantajat ry 

​​Heikki Kuutti Uusitalo​, ​johtaja​ 

 Lisätietoja: ​​Jussi-Pekka Rode​, ​elinkeinopoliittinen asiantuntija​, jussi-pekka.rode@sivista.fi​, puh. ​+358401686836​ 

 

Sivistystyönantajat edustaa 340 sivistysalan työnantajaa. Jäsentemme palveluksessa on noin 60 000 palkansaajaa. Olemme Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsen.