Yliopistojen taloudelliset vaikutukset puntariin
Sivistystyönantajat selvityttää yhdessä Unifin, EK:n, Akavan ja Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa yliopistojen taloudellisia vaikutuksia. Selvityksen tekevä skotlantilainen BiGGAR Economics on aiemmin tehnyt vastaavan arvioinnin muun muassa Skotlannin yliopistoista sekä Iso-Britannian johtavien yliopistojen ryhmittymästä, Russell Groupista.
Koulutuksella on suomalaisessa yhteiskunnassa perinteisesti ollut arvostettu asema ja hyvä niin. Koulutuksella on vahvoja sivistyksellisiä, taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia. OECD:n tilastot osoittavat, että koulutus parantaa työllistymistä, nostaa palkkaa ja sillä on vahva yhteys terveydentilaan ja odotettuun elinikään. Yksilötasolla koulutuksen merkitystä on tutkittu paljonkin.
Hieman maailmaa havainnoimalla huomaa nopeasti, että hyvin pärjäävissä maissa koulutuksella on tärkeä asema ja siihen satsataan. Koulutuksen positiiviset vaikutukset eivät tapahdu suoraviivaisesti ja yksin, mutta koulutuksella on vahva yhteys toimivaan yhteiskuntaan ja tehokkaaseen talouteen. Maat, joissa koulutukseen ja tutkimukseen panostetaan, ovat usein kärjessä myös, kun mitataan vaikkapa inhimillistä kehitystä, kilpailukykyä tai korruption vähäisyyttä. Vaikka koulutuksen yksilötason vaikutuksia on tutkittu paljon, yhteiskuntatason vaikutuksista tutkimusta on yksilötasoa vähemmän ja taloudellisista vaikutuksista hyvin niukasti.
Yliopistojen vaikuttavuuden eri ulottuvuuksia on tarkasteltu muun muassa Suomen Akatemian tekemissä Tieteen tila -raporteissa. Nyt teetettävä selvitys tuo uutta numeerista tietoa yliopistojen taloudellisista vaikutuksista. Tarkastelun kohteena ovat taloudellisen vaikuttavuuden eri ulottuvuudet. Tarkoituksena on selvittää, paljonko yliopistoon laitettu euro poikii erilaisten vaikutusten kautta euroja ulos. Itsestään selvästi tämä näkyy rahavirran läpikulkuna. Yliopisto maksaa palkkoja ja tekee hankintoja, jotka säteilevät ympäröivään talouteen. Tämä on kohtuullisen helposti mitattavissa, mutta ei kovin kiinnostavaa. Rahan läpikulku ei vielä varsinaisesti tuota arvonlisää, vaikka toki esimerkiksi yliopiston tekemät hankinnat voivat ruokkia uudenlaista korkean osaamisen yritystoimintaa.
Kiinnostavaa on se, millaisia epäsuoria ja dynaamisia vaikutuksia yliopistojen toiminnalla on. Kuinka esimerkiksi yliopistoissa tuotettu osaaminen ja yhteistyöverkostoissa tapahtuva toiminta heijastuvat laajemmin työelämään ja talouteen. Tällaisia vaikutuksia on hankala eristää ja mitata euroissa, mutta selvityksellä on tarkoitus pureutua myös niihin.
Selvityksen fokus on yliopistoissa, mutta se tullee antamaan osviittaa koulutustoimijoiden vaikutuksista laajemminkin. Valmista on kesäkuun puolivälissä, jolloin kerromme selvityksen tuloksista.