Webinaari? Ei kiitos! Koulutuspolitiikassa pitäisi päästä eroon pitkistä istunnoista

Korona-aika on opettanut meille asiantuntijoille uusia digitaitoja. Teams tai vastaavat alustat ovat osa arkipäivää ja niiden käyttö alkaa olla melko tuttua kaikille. Yhä vähemmän huomaa esimerkiksi, että jollakin olisi mikki auki tai kameraa ei saisi päälle. Kuuntelusta on tullut aktiivisempaa ja keskustelusta vuorovaikutteisempaa.

Poikkeus löytyy kuitenkin ikuisesti kestävistä kokouksista ilman taukoja tai pahinta kaikista: jopa kaksi päivää kestävistä webinaareista. Erityisesti koulutuspolitiikan asiantuntijoiden kalenterit täyttyvät näitä toisiaan vähemmän tärkeistä digikokoontumisajoista, joissa aito vuorovaikutus jää taka-alalle ja etusijalle pääsee pitkien monologien jono ja tekstikalvojen sarjatuli.

Ystäväni viestintätoimistosta totesi syksyllä, kuinka iloinen hän siitä, että hänen alallaan on huomattu, että pidempiä kuin kahden tunnin webinaareja ei kannata pitää, koska muuten kiinnostus lopahtaa nopeasti. Näin asiakkaat ovat tyytyväisiä ja energiaa jää muuhunkin. Totesin jo silloin, että koulutuspolitiikassa tätä ei ole huomattu, vaan päinvastoin, kolmen tunnin webinaarit ovat melkein lyhyimmästä päästä, mitä alalla tarjotaan.

Tehokasta ajankäyttöä, kyllä kiitos!

Viimeksi tällä viikolla sain kutsun kahden päivän ammatillisen koulutukseen webinaariin, josta organisaationi pitäisi vielä maksaa. Kysyn vakavissani, ketä tämä palvelee? Ei varmasti työnantajaani, kun käytän kaksi työpäivää kuunnellessani erilaisia esityksiä sen sijaan, että vaikka kohtaisin ihmisiä. Ei varmasti työkykynikään parane jatkuvalla koneella istumisella. Motivaatiostani puhumattakaan.

Pitkäkestoiset webinaarit tappavat myös kaiken hyödyn etätyöstä. Kun kalenteri ampaistaan täyteen yhtä kestoista puhetta, luovuudelle ja ihan vain oikeiden töiden tekemiselle ei jää tilaa. Tällainen työ on todella puuduttavaa ja kuormittavaa.

Webinaarista poisjääminen on toki vaihtoehto, mutta silloin minä ja työnantajani otamme tietoisen riskin, että jotain jää kuulematta. Kaikesta huolimatta minun täytyy asiantuntijana kuitenkin osallistua silläkin uhalla, että webinaarista saatava hyöty jää olemattomaksi ja haitat voittavat.

Onneksi hyviäkin esimerkkejä on. Elinkeinoelämän Keskusliiton yhdessä Sivistan, Amken ja EOL:n kanssa järjestettävät ammattiosaamisen viestintätreffit kestävät tunnin tai maksimissaan puolitoista. Ne järjestetään joka perjantaiaamu kerran viikossa ja on ajoitettu niin, että kerralla osallistujille ei tule liikaa informaatiota.

Kun seuraavan kerran korona mahdollistaa pitkän seminaarin järjestämisen, olen mielelläni paikalla kohtaamassa ihmisiä. Siihen asti tarjotkaa mieluummin tiiviitä tietoiskuja, ja jos on ihan pakko pitää pitkä istunto, varatkaa riittävästi aikaa palautumiseen sessioiden välissä.