Sivistys on tiedon käyttämistä kaikkien hyväksi
Suomen Akatemian Tieteen tila 2016 raportti julkistettiin vuoden 2016 loppumetreillä. Kahden vuoden välein julkaistavan raportin mukaan Suomen tieteen taso kokonaisuudessaan on edelleen vakaa ja ollut maailman keskitasoa 1990-luvulta lähtien. Taso on myös kohonnut hieman viime vuosina.
Raportin julkaisun yhteydessä monet tiedotusvälineet vetivät tästä sen johtopäätöksen, että koulutusleikkaukset eivät ole vaikuttaneet tieteemme tasoon. Johtopäätös on kuitenkin ennenaikainen, koska tason arviointi perustuu v. 2014 saakka kertyneisiin tilastoihin, eivätkä koulutusleikkaukset siten vielä vaikuta tuloksiin.
Kokonaisuudessaan tieteellisten julkaisujen määrän ja laadun perusteella tieteemme tila on siis kansainvälisessä vertailussa varsin kelvollinen. Mutta kilpailu kiristyy ja monet OECD-maat ovat pystyneet nostamaan tieteensä tasoa enemmän ja nopeammin kuin Suomi. Huolta on kannettava siitä, etteivät koulutusleikkaukset ja niistä mahdollisesti johtuva aivovienti pudota meitä tulevaisuudessa kansainvälisestä kilpailusta.
Globaalisti huoli tieteellisessä kilpailussa pärjäämisestä koskee koko läntistä maailmaa, sillä Aasian maiden voimakkaasti kasvavien koulutus- ja tutkimuspanostusten johdosta niin tieteellisen kuin taloudellisen toiminnan painopiste on siirtymässä maailman mittakaavassa itään.
Suomalaiset arvostavat kansana koulutusta ja tiedettä. Aiemmin syksyllä julkaistu Tiedebarometri 2016 kertoo, että suomalaiset luottavat tieteeseen ja koulutukseen edelleen yhtä vahvasti kuin ennenkin. Ehkä tämän voisi tulkita kansalaisten selkeänä viestinä poliitikoille panostaa koulutukseen ja tutkimukseen, sillä vain se turvaa maamme menestymisen myös tulevaisuudessa. Meillä kaikilla suomalaisilla on kokemuksia koulutuksesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista sekä siitä laajuudesta, mitä koko elämänmittainen koulutusketju pitää sisällään. Tämän koulutusketjun kaikkia osia tarvitaan, jotta kokonaisuus toimii. Laadukas varhaiskasvatus ja kehittyvä perusopetus, korkeakoulutukseen tähtäävä lukiokoulutus ja osaavaa työvoimaa tuottava ammatillinen koulutus, kaiken ikäisille laajaa sivistystä tarjoava vapaa sivistystyö sekä kansainvälisillä kentillä kilpaileva korkeakoulutus ja -tutkimus. Niistä kaikista luodaan osaamisen perusta.
Koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuutta tulee jäsentää tieteen erilaisten yhteiskunnallisten roolien näkökulmasta, ei pelkästään suorien talousvaikutusten perusteella. Tiede toimii vaurauden ja hyvinvoinnin lähteenä, mutta myös maailman kuvan ja sivistyksen rakentajana, päätöksenteon perustana sekä käytäntöjen kehittäjänä.
Avoin tiede ja innovaatiotoiminta antavat uusia mahdollisuuksia lisätä tieteen vaikuttavuutta. Niiden edistäminen pitäisikin nostaa yhdeksi tiedepolitiikkamme keskeiseksi tavoitteeksi, koska sitä kautta voimme merkittävästi edistää tiedon ja osaamisen siirtoa ja hyödyntämistä korkeakoulujen, kaikkien koulutusasteiden, elinkeinoelämän, yhteiskunnan päätöksentekijöiden ja kansalaisten kesken. Kuten kuvataiteilija Samuli Heimonen asian ilmaisee: ”tieto ei ole sivistystä, sivistystä on se, kuinka tieto käytetään kaikkien hyväksi ja on kaikkien saatavilla”.