Osaamisesta jo pulaa – budjettiriihestä panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen
Maanantaina Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi suhdannebarometrin. Viesti oli, että yritykset ovat päässeet vihdoin mukaan nauttimaan kansainvälisen kasvun hedelmistä. Vauhti on ollut sen verran reipasta, että kapasiteetti on jo yllättävän hyvin käytössä. Selviä merkkejä on alkanut näkyä myös osaavan työvoiman kapeikoista.
Hallitukselta vaaditaankin nyt riittävän rohkeita panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen – kuten OECD, IMF, EU komissio, monet taloustieteilijät, ym. ovat jo aiemminkin selkeästi suositelleet – sillä kasvun käynnistyttyä osaamistarpeiden kehittämiselle on erityistä kysyntää ja teknologiamurroksessa tarvitaan radikaaleja innovaatioita. Tätä edellyttävät talouden rakenteellinen uudistuminen, potentiaalisen kasvun nostaminen sekä pitkittyneen työttömyyden purkaminen.
Hallitus on suorittanut suoria leikkauksia koulutukseen laajalla rintamalla, mutta etenkin ammatillista ja yliopistokoulutusta koskien. Yhteensä hallituskauden lopulla nykyisillä päätöksillä koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset ovat yli 800 miljoonaa vuositasolla. Kun jo aiemmat hallitukset ovat leikanneet rahoitusta, koulutuksen volyymi supistuu kuluvalla vuosikymmenellä 1,5 miljardin euron verran.
Puoliväliriihessä hallitus päätti pienestä lisäpanostuksesta lähinnä tutkimukseen. Tämä ei kuitenkaan suuntautunut suoraan koulutuksen järjestäjille tai korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Samalla hallitus linjasi palaavansa pelivaran hakemisessa yritystukien karsimiseen syksyn budjettiriihessä.
Hallitus on lisäksi aiemmin linjannut, että koulutuksen rahoitusta koskevat indeksitarkistukset jäädytetään vuoteen 2019 saakka. Kokonaisuutena tämä tarkoittaa arviolta lähes 100 miljoonan leikkausta koulutuksen volyymiin vuositasolla, koska kustannukset kuitenkin nousevat hintojen ja palkkojen nousun myötä.
Tilanteen muututtua onkin perustellusti huolehdittava siitä, että jo syksyn budjettiriihessä koulutuksen toimintamenorahoitusta nostetaan vähintään kustannusten nousua vastaavasti sekä tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan osoitetaan lisärahoitusta – perustutkimusta unohtamatta.
Hallitus on aiemmin päättänyt osallistua yliopistojen pääomittamiseen 150 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen 24 miljoonalla eurolla. Näillä on ollut merkittävä kannustava vaikutus – niin merkittävä, että kerroinvaikutus on ainakin yliopistojen osalta jäämässä pieneksi. Pääoman kasvattaminen tukee korkeakoulujen kehittämistä ja uudistamista. Siten myös pääomitukseen on syytä osoittaa lisää rahoitusta.