Skip to content
» Uutishuone » Blogi » Osaamiseen investoiminen on avain myös työllisyyden nostoon

Osaamiseen investoiminen on avain myös työllisyyden nostoon

Laura Rissanen

Sitoudumme 75 prosentin työllisyysasteeseen. Tuottavuuden kasvun tärkeimmät tekijät ovat osaaminen ja innovaatiot.

Siinä kaksi varsin merkityksellistä lausetta Antti Rinteen viiden puolueen hallituksen kesäkuussa julkistetusta hallitusohjelmasta. Koulutus ja tutkimus nostetaan tärkeimpien kasvua tukevien tulevaisuusinvestointien joukkoon. Hallitusohjelman tavoitteet realisoituvat ensimmäisiksi todellisiksi teoiksi syyskuun
budjettiriihessä.

Lopullisia keltaisia kansia odotellessa on valtiovarainministeriön talousarvioesitys ehtinyt jo aiheuttaa pettymyksen etenkin korkeakouluväen piirissä. Hallitusohjelman lupaus perusrahoituksen tasokorotuksesta 60 miljoonalla eurolla oli supistunut neljännekseen.

Miten käy opetus- ja kulttuuriministeriön esitysten ylipäätään?

Korkeakoulurahoituskohun jalkoihin on jäänyt keskustelu kaikista muista opetus- ja kulttuuriministeriön esityksistä, jotka juontavat niin ikään hallitusohjelmasta, mutta joille ei valtiovarainministeriö ole lämmennyt.

Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen laadun vahvistamiseen sekä tuoreen ammatillisen reformin toimeenpanon tukemiseen esitetyt miljoonat ovat VM:n käsittelyssä pyöristyneet puhtaiksi nolliksi. Etenkin mittavan ammatillisen koulutuksen uudistuksen tukeminen olisi kriittistä. Monilla kampuksilla vasta totutellaan uuteen toimintatapaan, lisääntyneeseen työpaikoilla oppimiseen ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen.

Osaajapulaan vastaamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt myös opiskelijavuosien kasvattamista lähes kolmellatuhannella, jotta mm. lähihoitajien kasvavaan tarpeeseen voidaan varautua. Opiskelijamäärien kasvattaminen ilman lisärahoitusta olisi koulutusleikkauksien jatkumista.

Tuleeko Suomesta jälleen maailman kärkimaa julkisten koulutuspanostusten määrällä mitattuna?

Korkeakouluille hallitusohjelma asettaa runsaasti lisätehtäviä. Aloituspaikkoja halutaan lisätä merkittävästi, jatkuvaa oppimista edistää sekä vahvistaa suomalaisen tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa. Näihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää budjettiriihessä päätöksiä paitsi täysimääräisestä perusrahoituksen korotuksesta, myös OKM:n esityksen mukaisesta lisämäärärahasta aloituspaikkojen nostoon.

Budjettiriihessä iso keskustelu käydään myös kertaluontoisten tulevaisuusinvestointien jaksottamisesta. Pääministeri ehti jo julkisuudessa todeta, että ensi vuodelle tuosta 3 miljardin potista varataan miljardi. Koulutussektorin osalta odotukset ovat tämäkin potin osalta suuret. Rahaa pitäisi riittää niin ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaukseen, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tasa-arvo-ohjelmiin kuin lukiokoulutuksen saavutettavuuden vahvistamiseen.

Hyvät tavoitteet ja keinot ovat vain hyviä tavoitteita ja keinoja, jos teot jäävät puuttumaan. Osaamiseen investoiminen on todellinen tulevaisuusteko. Syksyn budjettiriihi näyttää, miten ison askeleen hallitus ottaa sitä kohti, että Suomi olisi jälleen maailman kärkimaita julkisten koulutuspanostusten määrällä mitattuna.

Jaa

Seuraa

Laura Rissanen

Kirjoittaja on elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Sivistassa.

Scroll To Top