Oppivelvollisuus pitenee – 22 lausuman turvin

Eduskunta hyväksyi eilen oppivelvollisuuden laajentamisen osana vuoden 2021 talousarvion käsittelyä. Uudistus on historiallinen. Oppivelvollisuusikä nousee 18 vuoteen ja toisen asteen maksuttomuus jatkuu sen vuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 20 vuotta.

Me Sivistystyönantajissa olemme suhtautuneet uudistukseen varauksellisesti. Tavoite siitä, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon on yhteinen. On päivän selvää, että nykypäivänä ei työelämässä pärjää pelkän peruskoulun varassa.

Osallistuin Sivistan edustajan uudistuksen laajaan seurantaryhmään. Seurantaryhmässä olemme nostaneet kaksi huolta yli muiden: uudistuksen rahoitus on riittämätön ja aikataulu liian kireä. Koronapandemia vain korosti jälkimmäistä. Tiedämme, että pandemia tekee vielä kevätlukukaudestakin poikkeuksellisen.

Uudistus on nyt hyväksytty ja koskee jo ensi keväänä peruskoulun päättäviä. Voisikin ajatella, että on aika todeta, että pulinat pois, eduskunta on puhunut ja näin mennään.

Eduskunta kuitenkin itse antoi päätöksessään eväitä jatkolle. Hallituksen esityksen yhteydessä nimittäin hyväksyttiin peräti 22 lausumaa.  Lausumien toteutumisen seurannassa on oltava tarkkana.

Koulutuksen järjestäjien viestit oli selvästi kuultu valiokuntakäsittelyssä, sillä lausumat koskevat pitkälti juuri esiin nostamiamme huolia rahoituksen riittävyydestä ja mm. uudistuksen vaikutuksista koulutuksen saavutettavuuteen. Näihin huoliin vastaaminen on keskeistä, jotta uudistuksen toimeenpano onnistuu.

Eduskunta mm. edellyttää, että uudistukseen varatun rahoituksen riittävyyttä seurataan ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin. Kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutuksen riittävyys halutaan varmistaa ja oppilaitosverkon ja opiskelupaikkojen saavutettavuus. Monet lausumien ehdotuksista edellyttävät myös lisää rahoitusta koulutuksen järjestäjille. Tältäkään osin lausumien ei soisi jäävän kuolleiksi kirjaimiksi.

Koulutuksen järjestäjillä on edessä työntäyteinen vuosi. Kevään aikana on luotavat toimivat käytännöt mm. oppimateriaalihankintoihin. Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien, koulutuksen järjestäjien ja opetusviranomaisten kesken.

Erinomaista onkin, että eduskunta edellyttää koulutuksen järjestäjille riittävää ja oikea-aikaista tukea ja ohjausta lainsäädännön toimeenpanoon. Tällä tuella on jo kiire, alkaahan ohjausvelvollisuus nykyisten 9. luokkalaisten osalta käytännössä heti vuodenvaihteen jälkeen. Uudelle ”saattaen vaihtaen” -ohjausvelvoitteelle tarvitaan myös hyvät ohjeet. Tässä työssä Sivistystyönantajat on mukana.