Skip to content
» Uutishuone » Blogi » Miten EU voi menestyä tekoälyajan osaamiskilpailussa?

Miten EU voi menestyä tekoälyajan osaamiskilpailussa?

Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala

Poliittisten, taloudellisten ja teknologisten muutosten keskellä tarvitaan vahvaa näkemystä siitä, minkä varaan voidaan, ja kannattaa, rakentaa kestävää tulevaisuutta. Osaaminen on kiistatta yksi avainasioista, joihin sekä Suomen että koko EU:n on syytä sijoittaa. Se ei kuitenkaan voi tapahtua tähänastista kehitystä suoraviivaisesti jatkamalla, vaan on varauduttava tulevaisuuteen, jota voidaan luonnehtia vaikkapa tekoälyn aikakaudeksi.

On siis hahmotettava, mitä on oikeanlainen tekoälyajan osaaminen, miten sitä voidaan parhaiten kehittää ja hankkia sekä minkälaista politiikkaa se edellyttää päätöksentekijöiltä.

Koulutustarpeita on totuttu arvioimaan paljolti sen perusteella, mitä osaamista työelämässä tarvitaan. Se on perusteltu lähtökohta myös tulevaisuudessa. Koska on yhä vaikeampi tietää, minkälaisia ovat tulevaisuuden ammatit, on syytä vahvistaa ja kehittää taitoja, jotka ovat tarpeellisia kaikissa tilanteissa. Tällaisia ovat yleiset perustaidot, kuten looginen päättely, kriittinen ajattelu, yhteistyötaidot ja – ennen kaikkea – kyky oppia uutta.

Tarvitsemme tekoälyajan yleissivistystä

Tekoälyajalla tarvitaan eittämättä vahvaa matemaattis-luonnontieteellistä ja teknistä osaamista. Se luo pohjaa sekä teknisten ratkaisujen kehittämiselle että niiden hyödyntämiselle eri aloilla. Tärkeää on myös yhdistää erilaista osaamista, esimerkiksi teknisiin ja humanistisiin aineisiin pohjautuvia tietoja ja taitoja. Näin voidaan muun muassa tukea ihmiskeskeistä lähestymistapaa, missä ihminen hallitsee konetta eikä päinvastoin.

Jotta pärjätään kansainvälisessä kilpailussa, tarvitaan kovan luokan huippuosaajia. Mutta toisaalta tarvitaan laaja ja vankka osaajien perusta eli kaikkien täytyy ymmärtää, tietää ja osata riittävästi. Tarvitaan siis tekoälyajan yleissivistystä. Tekoälyaika vaatii kaikilta myös sopeutumis- ja sietokykyä sekä yrittäjyystaitoja. Ne ovat välttämättömiä – ei vain yritystoiminnassa – vaan myös jokaisen oman työn ja arjen hallinnassa.

Vaikka täydennyskoulutuksen, uudelleenkoulutuksen ja elinikäisen oppimisen merkitys on tunnettu jo kauan, niiden tarve kasvaa entisestään. Oppimisen on oltava jatkuvaa, mutta sen on myös oltava yksilölähtöistä ja oppijakeskeistä. Tyypillistä on myös se, että oppiminen tapahtuu yhä enemmän virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella.

Tarvitaan siis monipuolista koulutustarjontaa ja erilaisia oppimisvälineitä jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Tekoäly itsessään avaa uusia mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää monin tavoin opetuksessa ja oppimisessa. Tekoäly on näin ollen oppimisen mahdollistaja, samalla kun se tuo mukanaan uusia osaamistarpeita.

EU:n jäsenmaiden tuloksellista yhteistyötä rakentamassa

Mitä poliittisten päätöksentekijöiden sitten pitäisi tehdä? Jotta EU voi nousta kansainväliseen kärkeen tekoälyajan osaamisessa, tarvitaan tuloksellista yhteistyötä EU:n jäsenmaiden kesken. Se tarkoittaa opiskelijavaihtoa ja yhteisiä tutkintoja sekä huipputason tutkimus- ja koulutusyhteistyötä.

Koulutuspolitiikka on myös nähtävä osana isompaa kokonaisuutta, sillä koulutuspolitiikka tukee monia muita politiikanaloja – ja päinvastoin. Tekoälyaikaan varautuvaa koulutuspolitiikkaa on siksi kehitettävä ottaen huomioon muun muassa sen kytkennät tieto-, innovaatio- ja teollisuuspolitiikkaan.

Yhteys investointeihin ja rahoitukseen on niinikään selvä, sillä koulutuksen ja osaamisen kehittäminen vaatii paljon investointeja – niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Investointien lisäksi tarvitaan kiinteää yhteistyötä valtiovallan, koulutuksen järjestäjien ja eri sidosryhmien kesken. Näin edeten EU voi menestyä tekoälyajan osaamiskilpailussa ja parhaimmillaan kehittyä osaamisen edelläkävijäksi.

Jaa

Seuraa

Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala

Kirjoittaja on Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) Työnantajat-ryhmän varapuheenjohtaja.

Scroll To Top