Skip to content
» Uutishuone » Blogi » Mitä ongelmaa oppivelvollisuuden pidentämisellä yritetään ratkaista?

Mitä ongelmaa oppivelvollisuuden pidentämisellä yritetään ratkaista?

Mirja Hannula

Tavoite lisätä perusasteen jälkeisen koulutuksen suorittaneiden määrää on nuorten tulevaisuuden ja työllisyysasteen nostamisen kannalta tärkeä. Koulutustakuun hengessä jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on käytännössä tarjolla paikka lukiossa, ammatilliseen tutkintoon johtavassa tai valmentavassa koulutuksessa. Keskustelussa oppivelvollisuusiän korottamisesta tuntuu unohtuneen, mitä kaikkea ammatillisessa koulutuksessa on jo tehty.

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö ohjaa oppilaitokset huolehtimaan opiskelijoista ja heidän opintojensa etenemisestä. Uusi rahoitusmalli pakottaa oppilaitokset ottamaan kopin opiskelijoista ja heidän osaamisestaan, koska rahoitus palkitsee opiskelijoiden työllistymisestä ja jatko-opintoihin siirtymisestä. Rahoitusmallin osalta eletään juuri nyt siirtymäaikaa. Oppilaitokset ovat tehneet töitä sen eteen, miten uudet toimintamallit saadaan käytäntöön. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Esimerkiksi opintoihin käytetty aika voi vaihdella opiskelijan tarpeen ja osaamisen mukaan.

EK ehdottaa koulutuspolitiikan kärjeksi perustaitojen osaamistakuuta

Parasta nuorten syrjäytymisen ehkäisyä on, että jokainen peruskoulun päättävä nuori osaa sujuvasti lukea, laskea ja kirjoittaa. EK ehdottaa seuraavan hallituksen koulutuspolitiikan kärjeksi perustaitojen osaamistakuuta ja 100 miljoonan euron vuosittaisen lisärahoituksen kohdentamista perusopetukseen.

Osaamistakuuohjelman ideana on tukea koulujen pedagogista johtamista. Oppilaat tarvitsevat enemmän yksilöllistä tukea. Oppimisanalytiikka opettajien työvälineenä auttaa kohdentamaan tukitoimet ja resurssit oikea-aikaisesti. Syrjäytymistä ehkäistään kohdentamalla tuki lapselle ja nuorelle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa niin oppimiseen kuin terveyteenkin liittyvissä kysymyksissä. Nuorten näkökulmasta merkityksellistä on, millä keinoin motivaatiota opiskeluun voidaan vahvistaa. EK ehdottaa peruskoulun yläkouluvaiheen uudistamista siten, että esimerkiksi 15 %:lle ikäluokasta luotaisiin mahdollisuus yksilöllisiin, ohjattuihin opintoihin peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen yhteistyössä. Peruskoulun tärkeänä tehtävä on herättää jokaisen nuoren kiinnostus omasta tulevaisuudestaan.

Osaamistason nostamisen tulee lähteä perusopetuksesta. Ilman hyviä perustaitoja ei jatko-opinnoissa pärjää. Heikkojen osaajien määrän kasvu on viesti, joka on otettava vakavasti. Peruskoulu tarvitsee nyt puolestapuhujia. Lapsen ja nuorten tulevaisuus alkaa hyvästä lukutaidosta. Sujuva lukutaito luo perustan kaikelle oppimiselle ja opiskelulle.

Jaa

Seuraa

Mirja Hannula

Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana EK:ssa.

Scroll To Top