Skip to content
» Uutishuone » Blogi » Minne menet EU? – budjetista vain 13 % kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä edistäviin toimiin

Minne menet EU? – budjetista vain 13 % kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä edistäviin toimiin

Heikki Holopainen

Neuvottelut EU:n rahoituksesta vuosille 2021-27 ovat käynnissä. EU tarvitsee uudistumista ja kestävää kasvua tukevan budjetin. Vuosikymmenen alussa EU-päättäjät maalasivat tulevaisuuskuvan, jonka mukaan Eurooppa tarvitsee älykästä, kestävää ja osallistavaa taloudellista toimintaa kyetäkseen takaamaan kansalaisten ja ympäristön hyvinvoinnin. Tämä kuva ei ole vanhentunut.

Rahoituksesta sopiminen ei ole helppoa, vaikka taloustilanne on parempi kuin edellisen kierroksen aikaan. Brexit tekee budjettiin ison loven ja muuttaa rahoitusneuvottelujen tasapainoa. Iso-Britannia on ollut osa pohjoista leiriä, joka on korostanut EU:n budjetin painottamista osaamista ja kasvua lisääviin toimiin.

Talouden kestävä elpyminen vaatii investointeja ja rakenteiden uudistamista

Vielä viime vuonna neuvotteluissa pilkahtanut muutoksen mahdollisuus näyttää valitettavasti himmenevän. Keskustelut uudistavasta budjetista ja rahoituksen sitomisesta oikeusvaltion keskeisten pelisääntöjen noudattamiseen ovat hiipuneet sitä mukaa, mitä lähemmäs rahoituksesta päättämistä tullaan.

Aiempien vuosien suoraviivainen logiikka, jossa kukin jäsenmaa pyrki varmistamaan itselleen maksimaalisen ja välittömän rahallisen hyödyn näyttää voittavan, vaikka suurin tarve olisi sen miettimiselle, mihin EU haluaa olla menossa.

Talouden kestävä elpyminen Euroopassa vaatii investointeja ja rakenteiden uudistamista. EU:n menestys ei voi perustua paikallaan pysymiseen tai vähäiseen kehittämiseen. Vaikka EU-budjettirahoituksella ei pystytä ratkaisemaan jäsenmaiden ongelmia, sillä voidaan osoittaa oikeaa suuntaa. Unionin tulee näyttää esimerkkiä ja rohkeutta investoimalla osaamiseen voimakkaasti.

EU:n ohjelmat ovat hyvä rahoituslähde, mutta ennen kaikkea väylä laadukkaisiin kansainvälisiin verkostoihin

Tällä hetkellä erilaisiin kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä edistäviin toimiin käytetään EU:n budjetista vain noin 13 %. Osuutta budjetista on syytä kasvattaa reippaasti. EU:n ohjelmat ovat suomalaiselle tutkimukselle hyvä rahoituslähde, mutta ennen kaikkea erinomainen väylä laadukkaisiin kansainvälisiin verkostoihin.

Ja jos palataan menneiden vuosien neuvotteluasetelmiin, ovat ohjelmat tästäkin näkökulmasta olleet Suomelle menestys. EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusohjelmat perustuvat avoimelle kilpailulle, jossa rahoitus jaetaan laadun perusteella. Ohjelmassa ei ole maakohtaisia kiintiöitä. Vaikka Suomi on EU-budjetin nettomaksaja, tutkimuksen rahoitusohjelmasta tulee enemmän rahaa Suomeen kuin osuutemme sen budjetista on.

Suomen hallitus on ottanut tavoitteeksi voimistaa TKI-toimintaa kotimaassa. Samaa viestiä hallituksen on vietävä päättäväisesti eteenpäin myös EU:ssa.

Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä Kalevassa 15.11.19.

Jaa

Seuraa

Heikki Holopainen

Kirjoittaja on Sivistan elinkeinopoliittinen asiantuntija.

Scroll To Top