Luetaan, äiti, vielä!

– Äiti, jos Carl Barksia ei olisi, olisi Ankkalinna paljon tylsempi paikka.
– Äiti, tiedätkö, kuka tappoi Albus Dumbledoren?
– Äiti, haluan kirjastoon!

Näitä ja vastaavia keskusteluja käyn tokaluokkalaisen poikani kanssa lähes päivittäin. Enkä voisi iloisempi olla, rakkaus lukemiseen on siirtynyt taas yhden sukupolven eteenpäin.

Huoli etenkin poikien lukutaidon heikkenemisestä on kuitenkin suuri. Sujuva lukutaito luo perustan kaikelle oppimiselle ja opiskelulle. Tuoreimmat Pisa-tulokset kertovat, että suomalaisten nuorten lukutaito on edelleen maailman parhaimmistoa. Samaan aikaan heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut lähes 14 prosenttiin.

Erityisen huolestuttavaa on, että peräti 63 prosenttia pojista antoi myöntävän vastauksen väittämään ”luen vain, jos on pakko”.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Tärkeintä on varmistaa perusopetuksen riittävät resurssit, mutta samalla miettiä myös koulumaailman ulkopuolisia keinoja kannustaa lukemiseen. Kun sanomalehtikin luetaan kännykän ruudulta, on yhä vaikeampi perustella lapsille sitä, miksi muutakin kuin ruutua pitäisi tuijottaa.

Erilaisia lukutaito-kampanjoita on ideoitu ja toteutettu. Klassikko on eilen edesmenneen Jörn Donnerin klassikoksi tekemä Lukeminen kannattaa aina. Tuoreempi esimerkki taas EK:n Aku Ankka -kampanja vuoden takaa. Tärkeää on myös Marinin hallitusohjelmaan kirjattu Opetushallituksen koordinoima Lukuliike -ohjelma, jonka tavoitteena on edistää Suomessa asuvien lukutaitoa, lapset ja nuoret edellä. Lukuliike pyrkii laajentamaan lukutaidon käsitettä ja tuomaan esiin monilukutaitoa sekä monikielisyyttä.

Kirjasto on ollut minulle aina yksi rakkaimmista kuntapalveluista ja ehdottomasti oman lukuinnostukseni takana. Oman nuoruuteni kirjastot suorastaan pelastivat. Kun ei ollut nettiä, missä roikkua, roikuin kirjastoissa.

Kirjastot ovat laajentaneet omaa toimintaansa viime vuosina. Aivan kuten lukutaidon käsite on laajentunut. Omat lapseni saivat ensi kosketuksen kirjastopalveluihin Kallion kirjaston babykinosta ja satutuokioista. Vielä emme ole päässeet hyödyntämään koriksen kausikortteja! On tärkeää, että pääsy kirjojen ääreen on mahdollisimman matala.

Kirjasto on maamme kaikkein käytetyin kulttuuripalvelu. Talouden taantumassa kaupungin tarjoaman kulttuuritarjonnan, johon kirjastotkin kuuluvat, korostuu. Esimerkiksi Töölön kirjaston lainausluvut nousivat 1990-luvun alun laman aikaan peräti 69 prosenttia. Kulttuuriin sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin monikertaisesti esimerkiksi pienempinä terveysmenoina.

Lapsille ääneen lukeminen avaa sitä paitsi meille aikuisillekin ihan uusia maailmoita. Ensimmäisen Harry Potterin ilmestyessä olin itse jo yliopisto-opiskelija, enkä kirjasarjaan tarttunut. Nyt onkin ollut mahtava sukeltaa iltasatujen myötä koko perheelle ihan uuteen maailmaan. Suosittelen.