Laadukas koulutus edellyttää riittäviä resursseja – katsaus koulutuspoliittiseen selontekoon

Koulutuspoliittinen selonteko on parhaillaan lausuntokierroksella. Selonteon kunnianhimoinen tavoite on linjata, miten koulutusta ja tutkimusta kehitetään kohti 2040-lukua niin, että korkea osaaminen ja vahva tutkimus ovat edelleen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tae.

Selonteossa visioidaan, että vuonna 2040 Suomessa olisi vahva, laadukkaaseen ja vaikuttavaan kasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin rakentuva sivistysperusta. Kaikilla on oikeus oppia ja kasvaa sekä saada tarvitsemansa tuki ja ohjaus.

Asetettuihin tavoitteisiin on helppo yhtyä. Suomessa on laajasti jaettu käsitys siitä, että kestävän kasvun perusta syntyy koulutuksesta ja tutkimuksesta. Vain panostamalla uuteen kasvuun, voimme turvata sivistys- ja hyvinvointipalvelut tulevaisuudessakin.

Selonteon tavoitteet siitä, että koulutuksen saavutettavuutta halutaan parantaa, tasa-arvoa lisätä ja vastata paremmin työelämän tarpeisiin ovat myös kannatettavia. Mutta monessa kohtaa tuntuu siltä, että vastauksia haetaan rakenteista.

Resursseihin konkretiaa

Lisää kunnianhimoa tarvitaan myös koulutuksen resursseihin. Pelkkä puhe ”riittävistä resursseista” ei riitä, vaan on pystyttävä asettamaan konkreettisia tavoitteita. Millaista rahoitustasoa tavoitellaan? Suomen koulutusmenot suhteessa kansantuotteeseen ovat nyt OECD-maiden keskiarvon yläpuolella, mutta selvästi muita Pohjoismaita jäljessä, olisi korkea aika linjata siitä, miten saavutamme muut.

Sivistystyönantajissa esitimme jo eduskuntavaalien 2019 alla, että julkinen panostus koulutukseen tulee nostaa 6,5 prosenttiin BKT:stä seuraavan 10 vuoden aikana, kun vuonna 2017 tuo suhde oli 5,2 prosenttia. Miksi näin? Näemme, että koulutus- ja tutkimuspanokset ovat avain tuottavuuden nousuun, maailmanluokan innovaatioihin, julkisen talouden kestävyyteen ja siten hyvinvoinnin kasvuun. Koulutuspoliittinen selonteko on paikka linjata myös resursseista.

Katse koulutusjärjestelmän kokonaisuuteen

Suomalaista koulutusta on aina kehitetty aktiivisesti. Tuorein uudistus on oppivelvollisuusiän laajennus 18 vuoteen. Selonteossa kiinnitetään, aivan oikein, perusasteen osalta vahvasti huomioita lukutaidon merkitykseen kaiken oppimisen perustana. Myös muiden oppimisvalmiuksien ja -taitojen tunnistaminen olisi paikallaan. Peruskoulun resurssien pysyvä vahvistaminen on edellytys sille, että yhä useampi myös suorittaa toisen asteen.

Selontekoluonnos on laadittu varsin perinteisesti niin, että toimenpiteet esitetään koulutusasteittain. Valinta on johtanut siihen, että esimerkiksi aikuiskoulutus uupuu lähes kokonaan, myös kansainvälisyys ja koulutusvienti ovat jääneet liian vähälle. Esimerkiksi korkeakoulutus ja tiede ovat jo olemukseltaan vahvasti kansainvälisiä. Mahdollistaako nykylainsäädäntö riittävän joustavasti kv-kumppanuudet?

Menestys tehdään yhdessä

Koulutuspoliittista selontekoa on sidosryhmien parissa odotettu, onhan edellinen vuodelta 2006. Me Sivistystyönantajissa toivomme, että lausuntokierroksen pohjalta eduskunnalle annettavassa selonteossa näkyy nyt ehdotettua vahvemmin koulutuksen laatu ja koulutusjärjestelmän kokonaisuus. Lainsäädännön on oltava mahdollistava ja kannustava. Laatimamme visio vuodelta 2018 on edelleen ajankohtainen – keskeistä on kokonaisuus ja yhteistyö.