» Blogi » Koulutus investointina – mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä Rinteen hallitustunnustelukysymyksistä?

Koulutus investointina – mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä Rinteen hallitustunnustelukysymyksistä?

Jussi-Pekka Rode

Perjantaina 26.4. julkaistiin hallitustunnustelija Antti Rinteen hallitustunnustelukysymykset. Koulutuksen ja sivistyksen osalta kysymykset olivat varsin myönteiset. 8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -kohdassa kysyttiin seuraavaa:

a) Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
b) Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.
c) Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?
d) Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?

Miltä osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi näyttäisi mahdollisesti Rinteen hallituksessa? Antti Rinteen kysymyksistä voi vetää sen johtopäätöksen, että koulutuspolitiikka tulee olemaan yksi keskeisiä painopisteitä uudessa hallitusohjelmassa. Se on toteutuessaan hyvä uutinen kaikille koulutustoimijoille.

Ensimmäinen kysymys antaisi viitteitä sen puolesta, että koulutus- ja innovaatiopolitiikka kytketään investointien muodossa vahvemmin talouden kasvuun. Koulutus nähdään investointina tulevaisuuteen, ei pelkkänä menoeränä julkisessa taloudessa.

Varmaksi voidaan myös sanoa se, että koko väestön koulutustason nostaminen olisi yksi keskeisiä painopisteitä Rinteen mahdollisessa hallituksessa. Tässä keskeisissä asemissa tulevat olemaan toisen asteen koulutus ja jatkuva oppiminen. Koska työllisyysaste halutaan nostaa yli 75 %:n, on koko väestön koulutustason nostaminen yksi keskeisimmistä kipukohdista, joka täytyy tavoitteen saavuttamiseksi selättää.
Koulutuksen kytkeminen vahvemmin kestävään talouskasvuun ennakoi myös tarkkoja valintoja. Hallitusneuvotteluissa pyritään löytämään keskeiset keinot tiukkojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroja koulutukseen siis mahdollisesti lisätään, mutta harkitusti ja kohdennetusti.

Meidän edunvalvojien on pidettävä huoli siitä, että olipa hallituspohja millainen tahansa, uusi eduskunta ja hallitus ymmärtävät vastuunsa päättäjinä ja ovat valmiita tekemään koulutusmyönteisiä ratkaisuja, jotka ottavat kokonaisuuden huomioon. Sivistana emme halua lisää velvoitteita oppilaitoksille, vaan työrauhaa ja lisäresursseja sekä täsmälääkkeitä työllisyysasteen nostamiseksi.
Jännityksellä seuraamme hallitusneuvotteluiden etenemistä.

Jaa

Seuraa

Jussi-Pekka Rode

Kirjoittaja on Sivistan elinkeinopoliittinen asiantuntija.