Koulutuksen rahoitus lopuilleen kääntyvällä hallituskaudella

Marinin hallituksen kausi on kääntymässä lopuilleen. Huhtikuun alussa on määrä käydä kehysneuvottelut ja sen jälkeen laatia syksyksi hallituksen viimeinen valtion budjetti vuodelle 2023.

Tarkastelen tässä eri koulutusmuotojen päämomenttien muutoksia Marinin hallituksen talousarvioissa. Muutokset on jaettu päätösperäisiin pysyviin muutoksiin, päätösperäisiin määräaikaisiin muutoksiin ja muihin ”automaattisiin” muutoksiin, jotka tulevat säädännöstä, kuten indeksitarkistukset.

Vuoden 2023(-24) muutokset on arvioitu perustuen ennakoituun kustannuskehitykseen ja hallitusohjelman toteuttamiseen. Oppivelvollisuuden osalta täysi rahoitus realisoituu vasta vuonna 2024.

KORKEAKOULUTUS (AMK ja YLIOPISTOT)

Ammattikorkeakoulutuksen rahoitus oli vuoden 2019 budjetissa lähes 844 miljoonaa euroa. Rahoitusta on pysyvästi nostettu päätösperäisesti perusrahoituksen nostona ja opiskelupaikkojen lisäämisenä 23,6 miljoonalla eurolla (+2,8 % suhteutettuna v. 2019 määrärahaan). Kun otetaan vuosittaiset kustannustarkistukset huomioon, rahoitus on noin 919,7 miljoonaa vuonna 2022 ja arviolta vajaat 924 miljoonaa vuonna 2023 (+10,6 %).

Hallituskauden aikana aloituspaikkojen lisäämisen perusteella rahoitusta on suunnattu määräaikaisesti 77 miljoonan euron verran. Tämä on keskimäärin reilut 19 miljoonaa euroa neljälle vuodelle jaettuna (2,3 %).

Yliopistojen rahoitus oli vuoden 2019 budjetissa reilut 1 767 miljoonaa euroa. Pysyvästi rahoitusta on nostettu päätösperäisesti perusrahoituksen nostona ja opiskelupaikkojen lisäämisenä sekä harjoittelukouluille oppivelvollisuuden laajentamisena 45,9 miljoonalla eurolla (+2,6 % suhteutettuna v. 2019 määrärahaan). Kun otetaan vuosittaiset kustannustarkistukset huomioon, rahoitus on noin 1 875 miljoonaa vuonna 2022 ja arviolta noin 1 899 miljoonaa vuonna 2023 (+7,5 %).

Hallituskauden aikana aloituspaikkojen lisäämisen ja avoimen yliopisto-opetuksen lisäämisen perusteella rahoitusta on suunnattu määräaikaisesti 72 miljoonan euron verran. Tämä on keskimäärin 18 miljoonaa euroa neljälle vuodelle jaettuna (1,0 %).

TOINEN ASTE (LUKIO JA AMMATILLINEN)

Lukiokoulutuksen OKM-rahoitus oli vuoden 2019 budjetissa reilut 163 miljoonaa euroa. Pysyvästi momentin rahoitusta on nostettu ja arvioidaan nostettavan päätösperäisesti yksikköhinnan vahvistamisen ja etenkin oppivelvollisuuden laajentamisen johdosta lähes 80 miljoonalla eurolla (+49 % suhteutettuna v. 2019 määrärahaan). Kun otetaan vuosittaiset kustannustarkistukset huomioon, rahoitus on noin 240,4 miljoonaa vuonna 2022 ja arviolta reilut 282 miljoonaa vuonna 2023 (+74 %).

Lisäksi kuntien peruspalveluiden valtionosuudessa on lukioiden opiskelijahuollon vahvistamisen perusteella lisätty pysyvästi rahoitusta 8,4 miljoonaa euroa. Lukioiden laatuohjelmana on määräaikaista tulevaisuusinvestointirahoitusta hallituskauden aikana jaettu yhteensä 20 miljoonan euron rahoitus.

Hallituskauden aikana lukiouudistuksen toimeenpanon perusteella rahoitusta on suunnattu määräaikaisesti yli 18,5 miljoonan euron verran. Tämä on keskimäärin 4,633 miljoonaa euroa neljälle vuodelle jaettuna (2,9 %). Lisäksi koronatukina kertaluonteista rahoitusta on suunnattu noin 18 miljoonaa euroa vuonna 2020. Tämä on keskimäärin 4,497 miljoonaa euroa neljälle vuodelle jaettuna (2,7 %).

Ammatillisen koulutuksen rahoitus oli vuoden 2019 budjetissa reilut 806 miljoonaa euroa. Pysyvästi rahoitusta on nostettu ja arvioidaan nostettavan päätösperäisesti pääsääntöisesti oppivelvollisuuden laajentamisen johdosta reilulla 32 miljoonalla eurolla (+4 % suhteutettuna v. 2019 määrärahaan). Kun otetaan vuosittaiset kustannustarkistukset huomioon, rahoitus on noin 1 009 miljoonaa vuonna 2022 ja arviolta noin 931 miljoonaa vuonna 2023 (+15,5 %).

Hallituskauden aikana tulevaisuusinvestointirahoituksen, lähihoitajakoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistuskokeilun perusteella rahoitusta on suunnattu määräaikaisesti yli 370 miljoonan euron verran. Tämä on keskimäärin 92,875 miljoonaa euroa neljälle vuodelle jaettuna (11,5 %). Lisäksi koronatukina kertaluonteista rahoitusta on suunnattu 22,5 miljoonaa euroa vuosina 2020-2021. Tämä on keskimäärin 5,625 miljoonaa euroa neljälle vuodelle jaettuna (0,7 %).

VARHAISKASVATUS SEKÄ ESI- JA PERUSOPETUS

Esi- ja peruskoulutuksen OKM-rahoitus oli vuoden 2019 budjetissa reilut 472,5 miljoonaa euroa. Pysyvästi rahoitusta on nostettu ja arvioidaan nostettavan päätösperäisesti oppilashuollon vahvistaminen johdosta 15 miljoonalla eurolla (+3,2 % suhteutettuna v. 2019 määrärahaan). Kun otetaan vuosittaiset kustannustarkistukset huomioon, rahoitus on noin 448,6 miljoonaa vuonna 2022 ja arviolta reilut 504 miljoonaa vuonna 2023 (+6,7 %).

Lisäksi kuntien peruspalveluiden valtionosuudessa on oppivelvollisuuden laajentamisen perusteella lisätty perusopetuksen rahoitusta pysyvästi 8,7 miljoonaa euroa. Peruspalveluiden valtionosuudessa on lisätty varhaiskasvatuksen rahoitusta subjektiivisen varhaiskasvatuksen, ryhmäkokojen pienentämisen ja varhaiskasvatuksen tuen perusteella pysyvästi lähes 40 miljoonalla eurolla.

Hallituskauden aikana harrastusmahdollisuus kaikille -kehittämisen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaustuntien perusteella rahoitusta on suunnattu määräaikaisesti 7 miljoonan euron verran. Tämä on keskimäärin 1,74 miljoonaa euroa neljälle vuodelle jaettuna (1,5 %). Lisäksi koronatukina kertaluonteista rahoitusta on suunnattu 128,6 miljoonaa euroa vuonna 2020-2021. Tämä on keskimäärin lähes 34 miljoonaa euroa neljälle vuodelle jaettuna (27,2 %).

Lisäksi hallitusohjelman määräaikaisena tulevaisuusinvestointina laatu- ja tasa-arvo-ohjelman perusteella on hallituskauden aikana rahoitusta suunnattu varhaiskasvatukseen 205 miljoonaa euroa ja perusopetukseen 182 miljoonaa euroa.

VAPAA SIVISTYSTYÖ

Vapaan sivistystyön rahoitus oli vuoden 2019 budjetissa reilut 155 miljoonaa euroa. Pysyvästi rahoitusta on nostettu ja arvioidaan nostettavan päätösperäisesti oppivelvollisuuden laajentamisen johdosta 3,5 miljoonalla eurolla (+2,3 % suhteutettuna v. 2019 määrärahaan). Kun otetaan vuosittaiset kustannustarkistukset huomioon, rahoitus on reilut 173 miljoonaa vuonna 2022 ja arviolta noin 173 miljoonaa vuonna 2023 (+11 %).

Hallituskauden aikana jatkuvan oppimisen edistämisen ja maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen perusteella rahoitusta on suunnattu määräaikaisesti lähes 17 miljoonan euron verran. Tämä on keskimäärin 4,225 miljoonaa euroa neljälle vuodelle jaettuna (2,7 %). Lisäksi koronatukina kertaluonteista rahoitusta on suunnattu yli 26,5 miljoonaa euroa vuosina 2020-2021. Tämä on keskimäärin 6,637 miljoonaa euroa neljälle vuodelle jaettuna (4,3 %).

TAITEEN PERUSOPETUS

Taiteen perusopetuksen rahoitus oli vuoden 2019 budjetissa reilut 80 miljoonaa euroa. Pysyvästi rahoitusta on nostettu päätösperäisesti 2 miljoonalla eurolla (+2,5 % suhteutettuna v. 2019 määrärahaan). Kun otetaan vuosittaiset kustannustarkistukset huomioon, rahoitus on noin 90,5 miljoonaa vuonna 2022 ja arviolta vajaat 93 miljoonaa vuonna 2023 (+15,8 %).

Lisäksi koronatukina kertaluonteista rahoitusta on suunnattu 16,9 miljoonaa euroa vuosina 2020-2021. Tämä on keskimäärin 4,225 miljoonaa euroa neljälle vuodelle jaettuna (5,3 %).

LOPUKSI

Arvioimme hallitusohjelman perusteella, että koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen pysyvä päätösperäinen rahoituksen nousu olisi noin 185 miljoonaa euroa.

Näyttäisi, että tämä tulee ylittymään noin 20 miljoonalla eurolla. Siten Marinin hallitus olisi kasvattanut koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen rahoitusta reilulla 200 miljoonalla eurolla. Päälle tulee lisäksi oppivelvollisuuden laajentamisen rahoitus vajaat 100 miljoonaa euroa, josta ei kuitenkaan juurikaan liikene rahoitusta koulutuksen järjestäjien toimintaan, vaan se menee oppimateriaaleihin ja matkakuluihin.

Lisäksi Marinin hallituksen budjeteissa jaetaan kertaluonteista rahoitusta neljälle vuodelle jaettuna toiset 300 miljoonaa euroa per vuosi.

Koulutusmuotojen pysyvä rahoituksen lisäys on 2,5-3 prosenttia ilman oppivelvollisuuden laajentamisen rahoitusta. Poikkeuksia ovat vapaa sivistystyö ja ammatillinen koulutus, joihin ei juuri pysyvää rahoituksen lisäystä ilman oppivelvollisuuden laajentamista ole tullut.

Lukiokoulutuksen rahoitus on noussut puolestaan enemmänkin yksikköhinnan vahvistamisen kautta. Oppivelvollisuuden laajentamisen rahoitus nostaa lukio- ja ammatillisen koulutuksen sekä peruskoulutuksen (oppilashuollon vahvistaminen) rahoitusta muita enemmän.

Määräaikaista rahoitusta on saanut etenkin ammatillinen koulutus. Koronatukea suuntautui lisäksi etenkin taiteen perusopetukseen ja vapaaseen sivistystyöhön, mutta myös toisen asteen ja peruskoulutukseen.

Parilla edellisellä hallituskaudella koulutuksen rahoitus laski lähes 1,5 miljardia euroa, joten vielä jää hyvän matkaa reilu miljardi kirittävää, että oltaisiin kymmenen vuoden takaisessa tasossa koulutuksen valtion rahoituksessa. Ja vielä lähes toinen miljardi, jotta oltaisiin pohjoismaisella tasolla.

Hallituksen talousarviot löytyy kokonaisuudessaan tästä.

Lisätietoja: ekonomisti Harri Hietala (etunimi.sukunimi@sivista.fi), Sivista

Koulutusmuotojen OKM:n päämomenttien rahoituksen muutos 2020-2023* budjeteissa suhteessa vuoden 2019 budjetin tasoon (Määräaikaiset rahoitukset ja koronatuet jaettuna neljälle vuodelle)

	Päätösperäinen pysyvä rahoitus	Päätösperäinen määräaikainen rahoitus	Koronatuet
Esi- ja peruskoulutus sekä varhaiskasvatus	3,2 %	1,5 %	27,2 %
Lukiokoulutus	49,1 %	2,9 %	2,8 %
Taiteen perusopetus	2,5 %	0,0 %	5,3 %
Vapaa sivistystyö	2,3 %	2,7 %	4,3 %
Ammatillinen koulutus	4,0 %	11,5 %	0,7 %
Ammattikorkeakoulutus	2,8 %	2,3 %	0,0 %
Yliopistokoulutus	2,6 %	1,0 %	0,0 %