Koronasta kasvuun – osaamiseen investoiminen kannattaa aina

Kirjoitin ylioppilaaksi keväällä 1995, lukioaikaani varjosti vahvasti lama-aika. Muistikuviin on jäänyt paitsi iltapäivälehtien lööpit kaksinumeroisista koroista, myös lukiomme rehtorin pitämä tiedotustilaisuus koko koululle, kun markka päästettiin syksyllä 1992 kellumaan. Sitä ei sopinut keskusradiosta tiedottaa, eivätkä uutiset lävähtäneet samalla tavalla jokaisen omaan älylaitteeseen kuin tänään. Kaikesta leikattiin, työttömyys lamaannutti ja taloudelliset jäljet näkyivät todella pitkään.

Vuosituhannen vaiheessa lööpit kertoivat kuitenkin jo toista tarinaa. Nyt ei jonotettu leipää, vaan pörssiin listautuvien uusien it-firmojen osakkeita. Yhtenä tekijä kehityksen taustalla oli harjoitettu tiede- ja teknologiapolitiikka. Tutkimus- ja kehitysrahoitusta sekä korkeakoulutuksen tarjontaa lisättiin myös lama-aikoina rahavaikeuksista huolimatta. Innovaatiopolitiikan tukeminen loi pohjan taloudelliselle rakennemuutokselle kohti korkean teknologian taloutta.

Suomen kaltaisessa maassa korostuu osaamisen merkitys

Koronasta aiheutunutta taantumaa ei tietenkään voi suoraan verrata 90-luvun lamaan. Nyt nähty tilanne on syntynyt poikkeuksellisen nopeasti, puhutaan päivistä ja viikoista, kun tuolloin oli kyse vuosista. Vaikutukset näyttävät kuitenkin olevan yhtä massiiviset. Esimerkiksi EK:n yrityskysely (1.4.2020) kertoo, että edessä voi olla jopa 90-luvun lamaa vakavampi jättityöttömyys ja konkurssiaalto.

Laman oppeja kannattaakin tutkia, kun mietimme, miten parhaiten pääsemme tästä poikkeustilanteesta yli. Selvää on, että Suomen kaltaisessa maassa korostuu jatkossakin korkeaan osaamisen merkitys.

Marinin hallitus kokoontuu ensi viikolla kautensa ensimmäiseen kehysriiheen kovin erilaisissa tunnelmissa, kuin vielä kuukausi sitten ajateltiin. Lyhyen aikavälin tukipäätöksiä yrityksille ja erilaisia laastaritoimia on jo ehditty tehdä. Ensi viikolla päätöksiä tehdään myös jo pidemmän aikavälin toimista. Katse on pidettävä kirkkaasti siinä, että Suomi nousee vain koulutusta ja tutkimusta vahvistamalla.

Erilaisia tukitoimia tarvitaan heti

Mitä sitten pitää päättää? Kaikki koulutusasteet odottavat päätöksiä siitä, että poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden jälkeen saadaan tukea ihan perusasioihin ja varmistetaan perusrahoituksen riittävyys peruskouluista korkea-asteelle. Erilaisia tukitoimia tarvitaan heti, jotta nyt syntyvät oppimiserot saadaan kurottua mahdollisimman pian umpeen. Korona-aika ei myöskään saa turhaan rangaista esimerkiksi myöhempiä valtionosuuksia korvattaessa.

Erinomaista on se, että valtiovarainministeriö asetti yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa selvitysryhmän arvioimaan toimia, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden osalle. Koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä ei onneksi selvitysryhmän jäsenille, Vesa Vihriälälle, Sixten Korkmanille, Bengt Holmströmille ja Roope Uusitalolle tarvitse teroittaa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomi on jäänyt jälkeen kilpailijamaista niin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tukemisessa kuin suorassa koulutusrahoituksessa. Nykyhallitus käänsi kurssia hieman, mutta kurottavaa riittää. Etenkin TKI-rahoituksen osalta tarvitaan määrätietoinen näkemys siitä, miten julkista rahoitusta kasvatetaan aidosti jo ensi vuodesta alkaen.
Sivistystyönantajien tärkein viesti kriisin keskellä on, että osaamiseen investoiminen kannattaa aina.