Ketterä yritysyhteistyö on myös tutkimuksen laatua

Äskettäin julkaistussa kansallisessa TKI-tiekartassa korostetaan osuvasti, että yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö tarvitsee uuden alun. Tiekartassa myös huomioidaan, että Suomi tarvitsee lisää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) tekeviä yrityksiä ja erityisesti pk-sektorin tulisi aktivoitua asiassa.

Analyysi on oikea, jos haluamme tavoitella t&k -menojen osuuden nostamista Suomessa 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Kaksi kolmasosaa t&k-menoista syntyy yrityksissä. Julkisten t&k-menojen lisäämisellä tavoitteeseen ei päästä ja koronakriisi tulee vaikuttamaan julkisen talouden tilaan negatiivisesti tulevina vuosina.

Kymmenen vuoden aikana yksityisten palveluyritysten (ml. kauppa) osuus kaikesta yritysten t&k:sta on noussut 19 prosentista noin 34 prosenttiin. T&k -menot ovat kasvaneet erityisesti ’Informaatio ja viestintä’ -sektorilla. Toimialaan sisältyvät muun muassa ohjelmistokehitys ja tietotekniikan palvelut, joten kehitys on looginen seuraus digitalisoituvan yhteiskunnan tarpeista. Sen sijaan muilla palvelusektoreilla t&k -menojen kasvu on ollut niukanlaista.

Se miten yritykset suhtautuvat korkeakouluihin kehittäjäkumppaneina, riippuu yritystoiminnan luonteesta, erityisesti kuinka tutkimusintensiivistä tai markkinoita lähellä yrityksen kehittämistoiminta on. Esimerkiksi kun teollisuusyritys alkaa kehittämään uutta laitetta markkinoille, joutuu se hankkimaan paljon uutta tietoa laitteen teknisen ratkaisun kehittämiseen ja validointiin, muotoiluun, turvallisuuteen, tai tuotteen valmistuksen liiketoiminnallisen kestävyyden varmistamiseksi. Kaikki tämä on korkeaa teknistä osaamista vaativaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja tapahtuu ennen kuin ensimmäistäkään tuotetta on myyty markkinoille.

Toisenlaisena esimerkkinä voitaisiin pitää vaikka palveluyritystä, joka alkaa kehittämään digitaalista ratkaisua, jonka avulla asiakkaat voivat seurata järjestelmissään palvelun toteutumista ja etenemistä. Ratkaisun kehittäminen ei välttämättä tarvitse uutta tutkimustietoa, tekniset ratkaisut voidaan ottaa niin sanotusti hyllystä valmiina ja ratkaisua kehitetään asiakkaan kanssa yhdessä. Vaiheisiin ei välttämättä liity edes tutkimus- ja kehittämistoiminnan -määritelmän mukaista toimintaa, joka voi sulkea yrityksen hankkeen pois esimerkiksi julkisen TKI-rahoituksen piiristä.

Tarvitsemme kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamiskeskittymiä

Helmikuussa julkaistu Paltan, Kaupan liiton ja Finanssiala ry:n Osaajabarometri osoitti, että yleisin yhteistoiminnan muoto palveluyritysten ja oppilaitosten välillä liittyy opiskelijoiden harjoittelujaksoihin ja opinnäytetöiden tekemiseen. Yritykset näkevät oppilaitokset tärkeinä rekrytointikanavina. Reilu kymmenesosa yrityksistä oli toteuttanut tutkimus- ja kehittämishankkeita oppilaitoksen kanssa.

Voidaan olettaa, että taloutemme ja elinkeinorakenteemme tulee palveluvaltaistumaan nykyisestään tulevina vuosina. Koronakriisi ja voimistunut geopolitiikka voi tosin vaikuttaa siihen, että teollisuuden tuotantoketjuja järjestellään uudelleen, mutta Suomen on jatkossakin keskityttävä arvonlisän luomiseen arvoketjun ”älykkäimmissä” osissa – eli muun muassa t&k:ssa, suunnittelussa, muotoilussa, markkinoinnissa sekä digitaalisissa ratkaisuissa.

Jotta TKI-tiekartan tavoitteisiin päästään, on meidän löydettävä ne kärjet, joilla voidaan tavoitella arvoketjussa globaaleja paalupaikkoja, mikä voisi johtaa samalla merkittäviin uusiin lisäpanostuksiin t&k-toiminnan osalta. Ohjelmistot ja digitaaliset palvelut tarjoavat tähän Suomelle kasvavissa määrin mahdollisuuksia, minkä tulisi näkyä vahvasti korkeakoulujen koulutus- ja tutkimustarjonnassa.

Keskeistä on myös panostaa tutkimussektorin laatuun ja houkuttelevuuteen. Tarvitsemme kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamiskeskittymiä, jotta niin suomalaisten kuin kansainvälisten yritysten halu tehdä yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa lisääntyy. Laadun ei tarvitse aina tarkoittaa laadukasta tieteellistä perustutkimusta, vaan myös kyvykkyyttä toteuttaa ketteriä kehittämishankkeita yritysten ja työelämän kanssa