Ich bin ein seutukaupunkilainen

Oletko tietämättäsi seutukaupunkilainen tai sellaisen kasvatti? Oma seutukaupunkitaustani selvisi, kun olin talvella haastateltavana Korkeakoulutuksen ja seutukaupunkien vuorovaikutus -selvitykseen. Vietin elämäni kaksi ensimmäistä vuosikymmentä Imatralla, mutta en muista, että silloin olisi puhuttu seutukaupungeista, enkä myöhemminkään ollut törmännyt seutukaupungin määritelmään, vaikka sana toki oli tuttu. Kuntaliiton sivuilta löytyvän kuvauksen mukaan ”seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia, mutta eivät maakuntien keskuksia”. Seutukaupungit ovat moninainen joukko: on vanhoja yhden tai kahden yrityksen ympärille kasvaneita teollisuuskaupunkeja, kuten Imatra, ja on vahvan maaseutuidentiteetin kaupunkeja, kuten vaimoni kotipitäjä Nivala. Yhdessäkään seutukaupungissa ei ole korkeakoulun pääkampusta, mutta monessa on merkittävä sivutoimipiste. Kaikkiaan seutukaupunkeja on 57 ja niissä yhteensä vajaa miljoona asukasta ja 70000 yritystä monipuolisine osaajatarpeineen. Imatra asettuu seutukaupunkien kokoluokkajanalla isompaan päähän, korkeakoulun sivutoimipiste sieltä poistui jokunen vuosi sitten.

Viime viikolla julkaistussa selvityksessä tarkastellaan korkeakoulujen ja seutukaupunkien vuorovaikutusta ja esitetään toimenpiteitä vuorovaikutuksen parantamiseksi. Erityisesti selvityksessä tuodaan esille hyviä esimerkkejä verkostomaisesta yhteistyöstä jatkuvan oppimisen ja tki-toiminnan saralla. Verkostoissa onkin yhteistyön vahvistamisen tulevaisuus.

Verkostoyhteistyölle ja digitaalisuudella kyllä, tki-rahojen alueelliselle kohdentamiselle ei

Selvityksen suosituksista moni osuu verkostoyhteistyöhön ja digitaalisuuteen ja näitä kannattaa ehdottomasti työntää eteenpäin. Lähi-, hybridi- ja etäopetusmallien kehittäminen paikkariippumattoman koulutuksen ja opiskelun mahdollistamiseksi on saanut tuulta purjeisiin koronaepidemian myötä. Erityisesti jo työelämässä olevien lisäkoulutukseen on jo syntymässä uusia joustavia malleja. Myös korkeakoulujen koulutustarjonnan tuominen helposti saavutettavaksi ja löydettäväksi digialustalle on työn alla ja helpottaa ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua.

Sen sijaan TKI-toiminnan yhteistyölle on ollut selvästi vaikeampaa löytää toimivia uusia malleja. Selvityksessä esitetään muun muassa Business Finlandin rahoituskriteerien muokkaamista seutukaupunkien yritysten tarpeita vastaaviksi ja rahoitusten suuntaamista pk-yrityksille. Business Finlandin rahoitus jaetaan avoimen kilpailun ja hakemusten arvioinnin perusteella ilman yritysten ala- tai aluerajoituksia. Herääkin kysymys, miten seutukaupunkien yritykset poikkeavat muun Suomen yrityksistä? Pk-yritysten innovaatiotoiminnan kiihdyttäminen on ollut innovaatiopolitiikan tavoitteena jo pitkään ja tähän kaivataan uusia keinoja. Business Finlandin rahoituksesta kuitenkin yli 60 % kohdistuu pk- ja mikroyrityksille jo nyt, joten rahoituksen lisäkohdennuksesta olisi tuskin erityisesti seutukaupunkien yrityksiin kohdistuvaa hyötyä.

Selvityksessä esitetään myös toista alueellisen kohdentamisen mallia tki-rahoituksessa: erillistä seutukaupungeille suunnattua tki-ohjelmaa Business Finlandin sekä Suomen Akatemian rahoituksen kautta. Valtakunnallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen alueellinen kohdentaminen on suomalaiselle tki-politiikalle hyvin vieras ajatus. Tilanteessa, jossa Akatemialta ja Business Finlandilta jää rahoittamatta erittäin hyviksi arvioituja hankkeita budjettirajoitteiden vuoksi satoja ellei tuhansia joka vuosi, olisi erillisen alueellisesti kohdistetun rahoitusohjelman luominen vähintäänkin erikoista.

Selvityksessä seutukaupunkien ja korkeakoulujen yhteistyön lisäämiseksi esitetyt perusperiaatteet ovat mainioita. Joustavien ja yksilöllistenkin ratkaisujen etsiminen, digitaalisuus sekä yhteistyö ja verkostojen hyödyntäminen pitävät sisällään enemmän kuin miltä kuulostaa. Järkevien ja reilujen kannusteiden etsiminen on kannattavaa, monesti jo keskusteluyhteyksien tiivistäminen auttaa. Ehdotukset niukkojen kilpailtujen tki-rahojen alueellisesta kohdentamisesta laadun kustannuksella tai palikoiden lisäämisestä korkeakoulujen rahoitusmalliin kannattaa sen sijaan kiikuttaa Meritullinkadulta pari korttelia etäämmäs Kansallisarkistoon.

Seutukaupunkiselvitys löytyy täältä
Lista seutukaupungeista löytyy täältä