Arvostavia sanoja, vaikuttavia tekoja ja oppimisen iloa yhdessä
Koulutuksen tulevaisuus on yhä vahvemmin monialaista ja monitoimijaista yhteistyötä oppimisympäristöissä, joissa luovuudella ja teknologialla on suuri merkitys.
Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet ovat vaikeasti ennakoitavissa mutta yhteistyöosaamisen vaade tuskin tulee heikkenemään – monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan monipuolista osaamista ja sujuvaa vuorovaikutusta.
Opiskelijoiden tulee saada kasvaa yhteisöissä, joissa arvostetaan erilaisia osaamisia, kyetään loikkimaan rajojen yli, vaikuttumaan toisen tekemisestä ja iloitsemaan yhteisistä oppimisen kokemuksista.
Tarvitaan jatkuvaa yhteistyötä varhaiskasvatuksesta korkeakouluun
Koulutusasteiden välistä siirtymää kutsutaan yksilön näkökulmasta nivelvaiheeksi. Koulutusasteiden välistä yhteistyötä taasen peräänkuulutetaan paitsi opiskelijoiden palautteissa myös Korkeakoulutuksen Visio 2030 -työssä sekä Sivistystyönantajien koulutusjärjestelmän tuoreessa visiossa ”Menestys tehdään yhdessä”. Yhteistyön lisäämisen ja kehittämisen tarve nousee myös koulutuksen arviointitiedon valossa vahvasti esiin, eikä aihe ole uusi (mm. OKM 2005; Karvi 2014; OPH 2017**).
Nivelvaiheen toimivuutta tuleekin edistää koulutusasteiden yhteisellä suunnittelulla ja opetuksen yhteistoteutuksilla, joissa voidaan hyödyntää eri koulutusasteiden osaamista. Suomalaisen koulutusjärjestelmän kilpailukyvyn näkökulmasta pelkkä yhteistyö koulutuksen nivelvaiheissa ei kuitenkaan riitä; tarvitaan jatkuvaa yhteistyötä varhaiskasvatuksesta korkeakouluun.
Yhteistyön vahvistamiseksi on valtakunnallisessa koulutuskentässä liikkeellä erilaisia muutoshaasteita, kuten tekeillä oleva lukiolaki sekä opiskelijavalintojen uudistus. Uusi lukiolaki tuonee yhteistyölle lukion ja korkeakoulun kesken lakiin perustuvan vaateen. Tämä on hyvä asia ja vahvistaa omalta osaltaan jatkuvan oppimisen tahtotilaa, muttei yhteistyövelvoite laissa suinkaan ratkaise yhteistyötä arjen tasolla.
Kaikkien etu on, että opintopolku lukion jälkeen on nuorelle korkeakoulupaikkaa valitsevalle tulevaisuudessa konkreettisemmin tuttu. Yhteistyötä tehdään jo nyt paljon: kurkistuskurssit, yhteistyöprojektit, hakuvaiheen neuvonta ja opiskelijoiden ohjaus sekä esim. opettajavaihto ovat jo nyt todellisuutta.
Opiskelijavalintoihin liittyvä kehitystyö ja vuoteen 2020 kohdistuvat kansalliset tavoitteet taasen synnyttävät tarpeen luoda erilaisia sisääntuloväyliä korkeakouluihin todistusvalinnan ja perinteisten pääsykokeiden rinnalle. Näitä väyliä on hyvä rakentaa yhdessä.
Kaikkea osaamista ei saavuteta luentosalien penkeillä istuen
Yksilöille avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulutuksen merkitys nivelvaiheiden ja jatkuvan oppimisen mahdollistajana on ollut tärkeää ja tehtävä on jatkossakin merkittävä. LUMA-toiminta taasen on systemaattisen ja pitkäjänteisen yhteistyön ansiosta tuonut tiedekasvatuksen jo esikoululaisten ulottuville. Eri koulutusasteiden välistä yhteistyöstä parhaimmillaan on oppijoiden yhteinen tekeminen.
Korkeakoulujen opetussuunnitelmissa on jo nyt sisäänkirjoitettuna paljon esimerkiksi työelämäyhteistyötä, jota voitaisiin toteuttaa vahvemmin myös koulutusasteiden välisenä yhteistyönä. Autenttisilla kohtaamisilla ja konkreettisilla tavoitteilla pyritään saavuttamaan niitä osaamisia, joita on erittäin vaikea luoda kovilla luentosalien penkeillä istuen. Vuorovaikutusosaaminen, johtamisosaaminen, sosiaaliset taidot sekä luova ongelmanratkaisu esimerkiksi kehittyvät toimiessa eri alojen ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Lisäksi autenttinen oppimisympäristö innostaa ja lumoaa: opiskelijoita motivoivat tehtävät, joilla on tilaus (yhteiskunnalta, yritykseltä) eikä niitä tehdä vain kurssisuoritusta varten.
Opiskelijat toivovat opettajien välistä yhteistyötä
Yhteistyön tiivistäminen voisi vaikuttaa myös opiskelijoiden antamaan palautteeseen ja kokemukseen korkeakouluopintojen alussa. Sama palaute toistuu valitettavan usein: opiskelijat peräänkuuluttavat opettajien välistä yhteistyötä ja koulutusasteiden välistä opittavien sisältöjen tuntemusta.
Pahimmillaan korkeakoulutuksen alussa vain kerrataan lukion tai ammatillisen toisen asteen oppisisältöjä tai toisaalta mennään suoraan sellaisiin sisältöihin, jotka kuormittavat aloittelevaa opiskelijaa kohtuuttomasti. Yhteistyö yli siirtymien tekisi näkyväksi myös jo opittua. Motivoivaa korkeakouluopintoihin kiinnittymistä on se, että saa heti eteensä uusia haasteita sopivasti.
Saumaton yhteistyö vaatii toimijoiltaan erilaisten osaamisten arvostamista – siis uteliaisuutta ja tahtoa kurkistaa oman osaamisen ulkopuolelle. Tarvitaan uskoa siihen, että sivistynyt, osaava, tulevaisuuden Suomi ei synny poteroissa ja bokseissa ,vaan joustavassa vuorovaikutuksessa ihmisten (ja teknologian) kanssa – yhdessä.
**
OKM 2005: Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio.
Karvi 2014: Liikettä niveliin – Ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavien opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteistyön toimivuus.
OPH 2017: Sujuvuutta siirtymiin – Toisen asteen ammatillisen koulutuksen siirtymä- ja nivelvaiheet