Annakaisa Tikkinen: Laadukas varhaiskasvatus rakentaa perustaa lapsen oikeuksien toteutumiselle

Jotta lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen toteutuisi, resurssien on oltava kunnossa riippumatta siitä, kuka päiväkotia pyörittää. Petteri Orpon hallitus on päättänyt uudistaa varhaiskasvatuksen palveluseteliin liittyvän lainsäädännön. Tämä tulee tarpeeseen, sillä setelin hyödyntämisessä on selkiyttämisen varaa. 

Tiedätkö, mitkä ovat varhaiskasvatuslain kuusi ensimmäistä sanaa? Laki alkaa sen tarkoituksen kuvaamisella, ja koko rimpsu menee näin: ”Tässä laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä varhaiskasvatuksen tietovarannosta.”  

Varhaiskasvatukselle on asetettu monia tavoitteita, se on tärkeä palvelu perheille ja arjen sujuvoittaja. Kuusi ensimmäistä sanaa kuitenkin muistuttavat, että varhaiskasvatuksessa on kyse nimenomaan lapsen oikeudesta.  

Tänään alkaa lapsen oikeuksien viikko, jonka tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. Tavoite on tärkeä, sillä polku aktiiviseksi kansalaiseksi alkaa omien oikeuksiensa tunnistamisesta ja ymmärtämisestä. Lapsen oikeuksien toteutuminen edellyttää, että me aikuiset puolestaan tunnemme velvollisuutemme, ja rakennamme yhteiskuntaa, jonka kaikessa toiminnassa lasten hyvinvointi, oppiminen ja hyvä elämä on aina lähtökohtana. 

Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen edellyttää palvelusetelilainsäädännön uudistamista

Voisin lainata varhaiskasvatuslakia enemmänkin – se on hieno kokonaisuus, jota on viimeisen vuosikymmenen ajan kehitetty siten, että varhaiskasvatus kytkeytyy yhä tiiviimmin osaksi koulutuspolkua.  

Se on myös kunnianhimoinen laki, joka tähtää siihen, että jokainen lapsi saa hyvät eväät omannäköisensä elämän elämiseen. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on esimerkiksi edistää lasten kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia, kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tunnistaa erilaiset tuen tarpeet – eikä tässä ole todellakaan koko lista. 

Lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen, toteutettiin sitä sitten kunnan omassa tai yksityisessä päiväkodissa. Kunnianhimoisten tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi varhaiskasvatukseen kohdennettavien resurssien on oltava kunnossa riippumatta siitä, kuka päiväkotia pyörittää. 

Yksityisten päiväkotien osalta resurssin suuruutta määrittää yhä useammin varhaiskasvatuksen palvelusetelille asetettu arvo. Palveluseteli on kunnille yksi tapa järjestää varhaiskasvatuspalvelua: sillä kunta osallistuu perheen yksityisen varhaiskasvatuksen kustannuksiin myöntämällä lapsikohtaisen palvelusetelin. 

Petteri Orpon hallitus on ohjelmassaan päättänyt nyt uudistaa varhaiskasvatuksen palvelusetelilainsäädännön. 

Se onkin tarpeen, sillä tällä hetkellä varhaiskasvatuksen palvelusetelille ei ole voimassa olevaa lainsäädäntöä, kun soteuudistuksen myötä aiemmin myös varhaiskasvatuksen palveluseteleitä säädellyt laki muutettiin kuntien sijaan hyvinvointialueilla sovellettavaksi. Se ei kuitenkaan ole ainoa syy uudistuksen tarpeelle. 

Nykyisin sovelletun lainsäädännön keskeisin haaste on ollut sen väljyydessä. Sen seurauksena kuntien käytännöt palveluseteliä hyödynnettäessä ovat hyvin kirjavat. Palvelusetelin arvoksi asetettava taso voi olla huomattavasti matalampi kunnan oman tuotannon kustannuksiin verrattuna. 

Tarkentamista laissa kaipaisivat ainakin arvon määrittämisen, korotuksen sekä tarkistamisen perusteet.  

Vakaan rahoituksen lisäksi yhteisten raamien määrittelyllä olisi toinenkin etu: palvelusetelin arvon ja käytäntöjen neuvotteluista vapautuva aika voitaisiin käyttää yhteistyön kehittämiseen ja laadun varmistamiseen. 

Lapsen oikeudet ovat aikuisen velvollisuuksia

Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin 20.11.1989 YK:n yleiskokouksessa, ja sittemmin siitä on tullut maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus: jopa 196 maata on sitoutunut noudattamaan sitä. Sopimuksesta löytyy tällainenkin kirjaus: ”Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet”. Tänään on sopimuksen vuosipäivän kunniaksi hyvä hetki kerrata sopimuksen kohdat – ja muistaa, että nämä oikeudet eivät voi toteutua ilman meidän aikuisten vastuunkantoa. 

Hyvää lapsen oikeuksien viikkoa meille kaikille!