Ammattikorkeakoulut vahvistavat yritysten kasvua ja kilpailukykyä

Tilastokeskuksen vuoden 2018 innovaatiotutkimuksen mukaan joka kolmas yli 10 henkeä työllistävä ja innovaatiotoimintaa harjoittava yritys, joka tekee yhteistyötä toisten yritysten tai muiden organisaatioiden kanssa, tekee yhteistyötä myös ammattikorkeakoulun kanssa. Määrä on suuri, mutta potentiaalia yhteistyön lisäämiseen on paljon. Niiden kahden kolmasosan lisäksi, jotka eivät vielä tee yhteistyötä AMK:ien kanssa, on lähes 40 % yritysjoukko, jolla ei tutkimuksen mukaan ole lainkaan innovaatiotoimintaa! On vaikea uskoa, että kaikissa näissä yrityksissä tuotteet, palvelut ja prosessit on hiottu sellaisiksi, että niillä pärjää täältä ikuisuuteen.

Yrityksiä on monenlaisia, mutta lähes kaikki niistä toimivat kilpailluilla markkinoilla. Kilpailussa pärjäämiseksi omaa tuotetta on kehitettävä jatkuvasti. Muutoin parempaa, kiinnostavampaa tai vaikka samaa tuotetta tai palvelua halvemmalla tarjoava yritys hivuttaa paikalleen jääneen vaihtopenkin kautta katsomoon. Tämän vuoksi lähes kaikki markkinoilla pärjäävät yritykset tekevät jatkuvaa innovointi- ja kehittämistyötä. Ja tässä on myös paikka yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön lisäämiseksi.

Pk-yrityksissä ei usein ole aikaa etsiä innovaatioyhteistyökumppaneita, vaikka toteutuessaan yhteistyöllä olisi suuri potentiaali yrityksen kilpailukyvylle ja tuottavuudelle. Tilastokeskuksen mukaan ajanpuutettakin suurempi este innovaatiotoiminnalle kaiken kokoisissa yrityksissä on osaavan henkilökunnan puute.

Ammattikorkeakoulut tarjoavat erinomaisia ratkaisuja puutteen paikkaamiseksi. Henkilöstön osaaminen on vahvaa, opetuksen ja toiminnan perusta on työelämäläheisyys. AMKien tutkimus- ja innovaatioympäristö tarjoaa mahdollisuuden kehittää yrityksen toimintaa vuorovaikutuksessa eri alojen opiskelijoiden kanssa.

Joka vuosi lähes 18000 ammattikorkeakoulun lopputyötä tehdään hankkeistettuna yhdessä työelämän kanssa ja lähes 750 000 opintopistettä suoritetaan TKI-toiminnan yhteydessä. Volyymi tarjoaa yrityksille paitsi tukea matalan kynnyksen TKI-työhön, myös oivan väylän rekrytoida innovaatio-osaajia ympäri Suomea. Opinnäytteen tehneet ja AMK-tutkinnon suorittaneet jäävät usein omaan kuntaan tai lähialueelle. He osallistuvat kunnan ja elinkeinoelämän kehittämiseen työntekijöinä, kuntalaisina ja veronmaksajina.

Opinnäyte- ja opintoyhteistyö on kuitenkin vain osa AMK:ien TKI-toimintaa. Ammattikorkeakoulut käyttivät viime vuonna TKI-toimintaan noin 220 miljoonaa euroa. Summasta hieman yli puolet tuli niin sanotuista ulkopuolisista lähteistä, kuten EU:n rahastoista. Vaikka lähes kaikki ammattikorkeakoulujen tekemä TKI-toiminta on nivoutunut yritysten, työelämän ja alueiden kehittämiseen, on erityisesti yritysyhteistyörahoituksessa aukkopaikkoja. Osasyynä tähän on Business Finlandin ja yritysten suoran rahoituksen vähentyminen tällä vuosikymmenellä.

Yrityksille suunniteltu verovähennys TKI-yhteistyöhön korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on täsmäisku vajeen paikkaamiseksi yritysten suuntaan. Toiveissa on, että rahoitus kiihdyttää yritysten kykyä ja halukkuutta osallistua yhteisten hankkeiden rahoittamiseen aiempaa voimakkaammin ja että se rakentaa pitkäaikaisia TKI-kumppanuuksia yritysten ja korkeakoulujen välille.

Jotta yhteistyön potentiaali saadaan varmasti käyttöön, on yritysten verovähennyksen lisäksi tarpeen kohdistaa rahoitusta myös korkeakouluille. EU:n kansallista elvytyspakettia on tarkoitus käyttää digitalisaation, vähähiilisten ratkaisujen ja TKI-toiminnan edistämisen. Ammattikorkeakoulut tarjoavat näissä kaikissa teemoissa erinomaisen kumppanin yrityksille ja työelämälle laajemmin koko maassa. AMK:t voivat toimia osaamisalustoina elpymiselle ja antaa tukea erityisesti pk-yrityksille. Elpymisrahastolla kannattaakin pilotoida uusia yhteistyömuotoja erityisesti korkeakoulujen ja pk-yritysten kesken.