Korkeakoulujen vaikuttavuuden erilaiset kasvot

Vuosia sitten marssin esimieheni luokse ensimmäiseen resurssikeskusteluun innokkaana, mutta kovin vihreänä tietojenkäsittelyn yliopettajana. Työaikasuunnitelmani koostui hankkeen projektipäällikkyydestä, kurssien pitämisestä sekä muista yliopettajalle kuuluvista hallinnollisista vastuista. Hankemaailma oli entuudestaan tuttua. Opetuksen, erityisesti sisällöiltään erilaisten kurssien haltuunotto uskottavasti ja laadukkaasti, mietitytti.

Takaraivossa jyskytti kysymys: entä jos keskittyisin yhteen kurssiin, jota opettaisin useammalle korkeakoululle? Ajatuksen ympärille rakentui 2010-luvun alkupuolella 10 polkua -hanke, joka toimi tietynlaisena pilottina parhaillaan käynnissä olevalle eAMK-hankkeelle.

Laaja-alaisesta ristiinopiskelusta korkeakoulutuksen alustatalouteen

Siinä missä eAMK-hanke CampusOnlinen puitteissa tarjoaa ristiinopiskelun mahdollisuuksia laaja-alaisesti, 10 polkua -hankkeen tarkoituksena oli käynnistää keskustelu tietojenkäsittelyn ydinosaamisen tuottamiseen liittyvästä työnjaollisesta yhteistyöstä.

Lähtökohta oli, että hankkeeseen mukaan lähteneet 10 AMKia halusivat kyetä kohdentamaan tekemistään korkeakoulun profiilin mukaisiin tavoitteisiin kuitenkin niin, että perusosaamisen ja sitä tuottavan opetuksen laadusta ei saanut tinkiä. Tehtiin yhteistyötä siellä, missä osaamisen standardointi tuntui tarkoituksenmukaisimmalta myös työelämän näkökulmasta.

10 polkua -hankkeen toteuttamisesta opittiin paljon, niin opintojaksojen yhteistoteutuksesta kuin valtavassa muutoksessa olleesta korkeakoululaitoksesta Suomessa ja maailmalla. Opetus- ja toteutussuunnitelmien yhteensovittaminen on haastava ja aikaa vievä, mutta yhteistyön kannalta välttämätön harjoitus. Rakenteellinen kehittäminen sekä 25 % rahoitusleikkaukset näkyivät ja kuuluivat tuolloin AMKien arjessa.

Laaja-alaisen perustyön sekä profiilin mukaisen kansallisen ja kansainvälisen vaikuttavuuden yhteensovittaminen keskustelutti. Yhtäkkiä huomasimme keskustelevamme tietynlaisesta korkeakoulutuksen alustataloudesta, koulutuksen lohkoketjuajattelusta.

Laatu ja vaikuttavuus ovat koulutuksen suurimmat muutoksen ajurit

Vaikka toiminnan ja talouden tasapainottaminen on yksi ja varsin konkreettinen syy yhteistyön ja työnjaon edistämiseen, suurimmat koulutuksen muutoksen ajurit ovat kuitenkin laatu ja vaikuttavuus. On väärin olettaa, että suomalainen korkeakoulu on tulevaisuudessa automaattisesti riittävän houkutteleva opiskelijoiden silmissä, koska nuorten opiskelu- ja työmarkkinat ovat kasvavassa määrin globaaleja.

Ei myöskään ole itsestään selvää, että suomalainen korkeakoulu on luonnollisin yhteistyökumppani vastaamaan yritys- ja elinkeinoelämän tulevaisuuden tarpeisiin kaikkien lakisääteisten tehtäviensä osalta.

AMKeja koskeva osaamisen murros kohdentuu koulutus- ja substanssiosaamisen tulevaisuuden tasapainoon. AMKit ovat kohta 30-vuotisen historiansa aikana keskittyneet pääasiallisesti ammatillisen korkeakoulutuksen toteuttamiseen, jossa voimme ylpeästi sanoa olevamme hyviä.

Vuonna 2014 toteutuneen lakiuudistuksen myötä AMKien TKI-toiminta on laajentunut tähdäten erityisesti toimialueidensa PK-sektorin kehittämiseen ja kansainvälistämiseen. Tulokset ovat lupaavia eri puolilla Suomea. TKI-toiminnan osuus AMKien liikevaihdosta vaihtelee, keskiarvon ollessa 18 % luokkaa. Oletettavaa on, että osuus kasvaa tulevaisuudessa.

Ammattikorkeakoulut vahvasti mukana alueellisessa innovaatiotoiminnassa

TKI-toiminnan roolin kasvu näkyy koulutuksen sisällöissä ja toteutustavoissa. TKI-toiminnan myötä karttuva substanssiosaaminen tuo 10 polkua- ja eAMK-hankkeiden viitoittamalle tielle mahdollisuuden syventää ja laajentaa korkeakoulujen profiilien mukaista koulutustarjontaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kivijalan muuraamiseen tarkoitettujen perusopintojen lisäksi CampusOnline tulee lähitulevaisuudessa tarjoamaan tutkinnon osia yhä enemmän myös opintojen loppuvaiheeseen.

Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen muuttaa fyysisillä kampuksilla tapahtuvan toiminnan painopisteen lähemmäksi alueellista innovaatiotoiminnan ydintä. Kampuskokemukset muuttuvat sisällöiltään rikkaammiksi, osaamiseen perustuviksi törmäämisiksi. Tiedon hankinta tapahtuu ennen kohtaamisia, joiden tarkoituksena on tiedon soveltaminen käytäntöön erilaisten ihmisten ja organisaatioiden kanssa.

Opiskelijoille enemmän mahdollisuuksia rakenteita uudistamalla

Tiedämme, että teknologinen kehitys on mahdollistanut monen perinteisen toimialan rakenneuudistukset ja tuottavuuden loikat. Voimassa olevan koulutusyhteistyölain puitteissa pystymme jo nyt tarjoamaan puolet korkeakoulututkinnosta kenelle tahansa suomessa opiskelevalle korkeakouluopiskelijalle. Samaa työtä ei tarvitse tehdä useassa paikassa. Päällekkäisen työn tarkoituksenmukaisen purun alta vapautuvaa resurssia pystytään käyttämään uudella tavalla, esimerkiksi opiskelijoiden ohjaamiseen viheliäisten ongelmien ratkaisemisessa. Kyse on hyvin pitkälle luottamuksesta ja pitkäjänteisyydestä.

Varmaa on, että vanhaan maailmaan luoduilla toimintamalleilla emme pysty vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin.