Maija Airas: Kun aiempaa harvempi suomalainen korkeakouluopiskelija lähtee vaihtoon, laskee myös yhteiskunnan kansainvälisyysosaamisen taso

Koronapandemia romahdutti Suomesta ulkomaille suuntautuvan opiskelijavaihdon, mutta luvut kääntyivät laskuun jo selvästi ennen pandemiaa. Opiskelijavaihtoon lähtevien suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on laskenut yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 alkaen. Tätä ennen aina 90-luvun alusta ja Suomen liittymisestä Euroopan unionin Erasmus-ohjelmaan kasvoi ulkomaille lähtevien suomalaisopiskelijoiden määrä vuosittain.

Vuosina 2016-2019 korkeakoulujen Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus laski kokonaisuutena 25 %. Tämä lasku on tapahtunut erityisesti ammattikorkeakouluissa (-33 %), joskin on myös yksittäisiä ammattikorkeakouluja, joiden kehitys on ollut yleisen trendin vastaista.

Opiskelijaliikkuvuuden laskussa ei ole kyse yleiseurooppalaisesta trendistä: Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joissa kehitys on jo ennen pandemiaa ollut selvästi negatiivista.

Olemme Opetushallituksessa kartoittaneet kyselyin korkeakoulujen näkymiä pandemian jälkeiseen tilanteeseen. Samalla kun yliopistojen osalta opiskelijavaihto näyttää elpyvän, ero yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä vaikuttaa olevan kasvamassa. Lue lisää tiedotteestamme.

Syyt opiskelijavaihdon laskevaan trendiin ovat moninaiset, mutta esteiden poistamiseksi tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja

Olemme keskustelleet korkeakoulujen kanssa muutoksen taustavaikuttajista jo ennen pandemiaa. Korkeakouluista annetaan yhteneväisiä arvioita siitä, mitkä syyt selittävät laskevia liikkuvuuslukuja eivätkä arviot pandemiaa edeltävän ja nykyisen tilanteen osalta juurikaan poikkea toisistaan.

Korkeakouluopiskelijat kokevat painetta valmistua nopeasti, tutkintorakenteet näyttäytyvät liian joustamattomina ja kansainväliset opinnot on harvoin suunniteltu niiden osaksi. Myös opiskelijan käytössä olevien opintotukikuukausien rajallisuus ja muut taloudelliset tekijät, kuten työssäkäynti ja viime aikoina yleinen hintatason nousu, ovat korkeakoulujen mukaan laskeneet osallistujien määrää.

Etenkin ammattikorkeakoulujen esiin nostamia seikkoja ovat maailmantilanteeseen liittyvä epävarmuus ja opiskelijoiden moninaisuus: yhä suurempi osa opiskelijoista on perheellisiä tai työssä käyviä aikuisopiskelijoita, joiden elämäntilanteeseen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa mahdollisuuksiin lähteä opiskelijavaihtoon.

Usein toistuva selitys muutokselle on korkeakoulujen rahoitusmalli, jonka ei nykyisellään nähdä kannustavan korkeakouluja panostamaan opiskelijavaihtoon.

Vaikka lopullisen päätöksen opiskelijavaihtoon lähtemisestä tekee opiskelija itse, on meille selvää, että vaihtoon lähtemisen esteiden poistamiseksi tarvitaan nimenomaan rakenteellisia ratkaisuja.

Valtaosa opiskelijavaihdosta toteutuu Erasmus+ -ohjelman puitteissa

Yhä suurempi osuus suomalaisten korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuudesta rahoitetaan EU:n Erasmus+ -ohjelmasta. Opiskelijavaihdon rahoitusmuodot ohjelmassa ovat moninaistuneet ja nykyisellään mahdollisia ovat myös lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot, joiden avulla kansainvälisen osaamisen hankkimisen toivotaan olevan saavutettavaa yhä laajemmalle opiskelijajoukolle. Erasmus+ -ohjelman apurahoja on korotettu ja erilaisilla korotuksilla pyritään madaltamaan myös ns. aliedustettujen ryhmien osallistumisen kynnystä.

Opetushallituksen suomalaisille korkeakouluille jakama Erasmus+ -budjetti on kasvanut merkittävästi. Kuluvana vuonna 2022 suomalaisilla korkeakouluilla on käytettävissä opiskelijaliikkuvuuteen yhteensä noin 21 miljoonaa euroa. Vuosibudjetin ennakoidaan kasvavan vuoteen 2027 mennessä reilut 40 % nykyisestä tasosta.

Erasmus+ -ohjelmasta rahoitettavilla eurooppalaisilla yliopistoverkostoilla, jotka tähtäävät syvälliseen institutionaaliseen ja strategiseen korkeakouluyhteistyöhön, on odotuksia ja potentiaalia jopa merkittävästikin kasvavaan opiskelijaliikkuvuuteen. Oletus on, että Eurooppalaisiin yliopistoihin liittyneet suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut myös pystyvät hyödyntämään kasvavaa Erasmus+ budjettia. Opetushallituksessa meitä huolettaakin Eurooppalaisten yliopistojen ulkopuolelle jäävien korkeakoulujen tilanne ja kyky hyödyntää EU-rahoitusta. Koko yhteiskunnan näkökulmasta on huolestuttavaa, jos korkeakoulukentän kahtiajako kansainvälisyysorientaation ja tutkintojen tuottaman kansainvälisyysosaamisen suhteen vahvistuu.

Kansainvälisyysosaamisella on Suomelle suuri merkitys pyrkiessämme houkuttelemaan työmarkkinoillemme ja yhteiskuntaamme kansainvälisiä osaajia. Vain kansainvälistynyt yhteiskunta voi olla vetovoimainen ja vastaanottava ulkomaisille osaajille.