Mitä hakijan tulee tietää korkeakouluvalintakokeista vuonna 2022!! Haastattelussa Laurea ja Itä-Suomen yliopisto

Korkeakoulujen yhteishaku on käynnissä 16.3-30.3. Haettavana on lähes 53000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Opiskelijat korkeakouluihin valitaan ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perustella, pääsykokeilla tai esimerkiksi avoimina korkeakouluopintoina suoritettujen kurssien perusteella. Pääsykokeista monet järjestetään sähköisinä.

Suosituimmille opintoaloille on aina ollut vaikea päästä

Hakijoiden on tärkeää muistaa, että ylioppilaskirjoituksissa ei tarvita huippusuoritusta, tie opintoihin avautuu tavallisilla ylioppilaspapereilla. Kirjoitusten lisäksi myös muut valintatavat ovat mahdollisia kaikille, niin uusille ylioppilaille kuin ammattiin valmistuneille. Suosituimmille opintoaloille on aina ollut vaikea päästä opiskelemaan, valintatavasta riippumatta

Mitä ammattikorkeakouluun hakemisessa tulee tänä vuonna huomioida – Laurean rehtori, toimitusjohtaja Jouni Koski

Ammattikorkeakouluihin opiskelijat valitaan AMK-valintakokeen sekä todistusvalinnan kautta. Todistusvalinnan aloituspaikat jaetaan ylioppilastutkinnon sekä ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden kesken. Todistusvalinnan osuus on Laurea-ammattikorkeakoulun päivätoteutuksissa vähintään 51 % aloituspaikoista. Monimuotototeutuksissa, jotka on suunniteltu siten, että opiskelun ja työn yhdistäminen on erityisen joustavaa, todistusvalinnan osuus on vähintään 30 %.

Kevään toisessa yhteishaussa (16.-30.3.2022) sekä syksyn yhteishaussa (31.8.-14.9.2022) on molemmissa käytössä todistusvalinnan lisäksi AMK-valintakoe. Ammattikorkeakoulujen yhteiset valintakokeet ovat olleet menestys, eikä teknisiä haasteita ole ollut. Hakijoilta on tullut valtaosin hyvin positiivista palautetta.

Kevään toisessa yhteishaussa sekä syksyn yhteishaussa on tärkeää hakiessa muistaa, että hakukohteiden mieluisuusjärjestyksellä on merkitystä siten, että ylimpänä lomakkeella on ensimmäinen hakutoive. Kevään ensimmäisessä yhteishaussa ei tarvitse kohteita laittaa mieluisuusjärjestykseen.

Uutuutena kirjallinen koe vieraskielisiin tutkinto-ohjelmiin haettaessa

Korkeakoulut varaavat lisäksi osan yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensikertalaiskiintiöiden tavoitteena on parantaa niiden asemaa, jotka hakevat ensimmäistä opiskelupaikkaansa korkeakoulussa.

Uutuutena vuodelle 2022 oli, että kevään ensimmäisessä yhteishaussa (5.1.-19.1.2022) oli käytössä ammattikorkeakoulujen yhteinen kirjallinen koe eli UAS Exam, kun haettiin opiskelijoita vieraskielisiin tutkinto-ohjelmiin. Koe järjestettiin samassa valintakoejärjestelmässä, kuin suomenkielisten kohteiden hauissakin. Kokeen hyväksytysti suorittaneet hakukelpoiset hakijat kutsuttiin korkeakoulujen järjestämiin ryhmähaastatteluihin.

Yhteishaku ei ole ainoa väylä

On tärkeä huomioida, että yhteishaku ei ole ainoa väylä tutkintoa suorittamaan, vaan korkeakouluissa kuten meilläkin Laurea-ammattikorkeakoulussa on monia eri erillisvalintoja. Nämä ovat pääosin rajatummalle kohdetyhmälle tarkoitettuja, kuin yhteishaku, mutta niiden avulla voi päästä suorittamaan koko tutkintoa, tai suorittamaan myös kesken jäänytkin tutkinto ns. L160-haussa.

Kannattaa aktiivisesti seurata korkeakoulujen viestintää, kun opiskelu kiinnostaa, jotta löytyy itselle parhaiten sopiva opiskelijavalinnan tapa korkeakouluopintoihin. Jollekin se voi olla valintakoeopintojakson suorittaminen, jollekin valintakoe ja jollekin toiselle myös polkuopinnot avoimen ammattikorkeakoulun kautta polkuopiskelijana tutkinto-opiskelijaksi.

Mitä yliopistoon hakemisessa pitää tänä vuonna huomioida – Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä

Yliopistojen opiskelijavalinnoista on julkisuudessa ja sosiaalisen median keskusteluissa ajoittain liikkeellä virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja. Ei kannata uskoa esimerkiksi heitä, jotka väittävät, että valintakokeet on lakkautettu tai että pitkä matematiikka on välttämätön oppiaine yliopistoon pyrittäessä. Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa.

Yliopistoihin voi hyvin päästä opiskelemaan myös ilman pitkää matematiikkaa

Pitkän matematiikan oli kirjoittanut 60 % viime vuonna yliopistossa paikan vastaanottaneista. 9 % paikan vastaanottaneista ei ollut kirjoittanut matematiikkaa ollenkaan. Pitkän matematiikan laudatur oli 10 %:lla valituista. Yliopistoihin voi siis hyvin päästä opiskelemaan myös ilman pitkää matematiikkaa.
Valintakokeet ovat edelleen käytössä toisena päävalintaväylänä yliopistojen opiskelijavalinnoissa. Valintajärjestelmä on aiempaa yksinkertaisempi, kun yhteispistevalinnasta (valintakoe ja todistus) on luovuttu. Tämän seurauksena pelkän valintakokeen perusteella valittavien määrä on opiskelijavalintauudistuksen seurauksena lisääntynyt.

Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa on kevään yhteishaussa enemmän aloituspaikkoja valintakoevalinnassa (yli 1200 paikkaa) kuin todistusvalinnassa (yli 1100 paikkaa). Samalla yliopistot ovat kehittäneet muita valinnan väyliä. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto on määrätietoisesti laajentanut avoimen yliopiston väylää, jossa on kevään valinnoissa yhteensä jo 475 aloituspaikkaa.

Erilaisia näyttöreittejä ja etäopintoihin perustuvia valintakokeita on myös käytössä

Eri yliopistoissa on käytössä yhä laajemmin myös erilaisia näyttöreittejä ja etäopintoihin perustuvia valintakokeita. Itä-Suomen yliopistossa teologian hakukohteissa on käytössä etäopintoihin perustuva valinta ja julkisoikeudessa etäkoe.

Tänä keväänä aiempaa suurempi osa yliopistojen valintakokeista on kampuksella tehtäviä digitaalisia kokeita. Suurin osa yhteisvalintojen valintakokeista on digitaalisia, esim. lääketieteen ja oikeustieteellisen valintakokeet sekä VAKAVA-koe eli valtakunnallinen kasvatusalan valintakoe.

Yliopistojen valintakokeet digitalisoidaan

Yliopistot ovat päättäneet käynnistää opiskelijavalintojen kehittämishankkeen, jonka yhteydessä valintakokeet digitalisoidaan, niitä kehitetään sisällöllisesti ja niiden määrää vähennetään olennaisesti. Ensivaiheessa jo ensi vuodesta alkaen lisätään yhteisvalintoja niillä aloilla, joilla yliopistot ovat tähän asti järjestäneet valintakokeet kukin erikseen.

Todistusvalinnan nykyiset pisteytysmallit ovat käytössä vuoteen 2025 asti. Valintojen kehittämishankkeen yhteydessä todistusvallinnan kriteerien toimivuutta arvioidaan ja samalla selvitetään pisteytysmallin mahdolliset vaikutukset lukiolaisten ainevalintoihin. Mahdolliset muutokset pisteytysmalleihin tehdään siten, että lukiota aloittavat tietävät kulloinkin sovellettavista valintakriteereistä, kun he valmistuttuaan ovat hakeutumassa yliopistoihin.