Koronapandemian väistyessä yksityisten oppilaitosten ja korkeakoulujen odotukset parantuneet – oppivelvollisuuden laajentamisen kustannukset jääneet osin kattamatta
Kolmannen kerran julkistetusta barometrista, joka koskee yksityistä koulutus- ja tutkimusalaa, ilmenee, että koronaviruksen aiheuttamat toimintaympäristön ja toiminnan muutokset ovat heikentäneet alan toimintaedellytyksiä pääsääntöisesti ennakoidusti. Toimijoiden näkymät seuraavalle 12 kuukaudelle ovat kuitenkin vuodentakaista ja toteutunutta valoisampia.
Barometri
Yleisten näkymien kuluneen 12 kuukauden kehitystä pidetään edelleen heikkenevänä. Odotukset yleisestä näkymästä seuraavalle 12 kuukaudelle ovat kuitenkin paranevat. Arviot molemmissa suhteissa ovat vuodentakaista paremmat. Koronaepidemian aiheuttamat muutokset toimintaympäristössä ja toiminnassa näkyvät edelleen kauttaaltaan.
Kokonaisuutena tarkastellen rahoituksen koetaan kasvaneen. Rahoituksen katsoo useampi laskeneen kuin nousseen vain vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa. Julkinen rahoitus on kasvanut kauttaaltaan, mutta muu rahoitus on puolestaan laskenut kauttaaltaan pl. korkeakoulut.
Odotukset kokonaisrahoituksen suhteen ovat kasvavat pl. ammattikorkeakoulut. Vuosi sitten odotukset olivat laskevat. Noin puolet vastaajista arvioi julkisen rahoituksen säilyvän ennallaan, mutta laskua odottavia on nousua odottavia enemmän kaikissa koulutusmuodoissa pl. yleissivistävä ja yliopistot. Muussa rahoituksessa nousua odotetaan kauttaaltaan.
Vastaajista 58 prosentilla viimeisin tilinpäätös on ollut ylijäämäinen, 26 prosentilla tasapainossa ja 16 prosentilla alijäämäinen. Kokonaisuutena jäämäisyys on parantunut viimeisimmässä tilinpäätöksessä edelliseen verrattuna. Kuluvan tilikauden jäämän suhteen ollaan pessimistisempiä. Vastaajista 18 prosenttia odottaa ylijäämän kasvavan tai alijäämän supistuvan toteutuneen 40 prosentin sijaan. Alijäämän kasvamista tai ylijäämän supistumista odottavia on 36 prosenttia toteutuneen 19 prosentin sijaan.
Vastaajista reilu kolmannes ilmoittaa henkilöstömääränsä kasvaneen kuluneen 12 kuukauden aikana ja 7 prosenttia laskeneen. Kasvua on ollut molemmissa henkilöstöryhmissä. Odotukset henkilöstön kasvusta seuraavan 12 kuukauden aikana ovat hieman matalammat kuin toteutuneet kuluneen 12 kuukauden aikana, mutta kuitenkin kasvavat.
Kaikista vastaajista reilu 40 prosenttia näkee koulutusmuotonsa aloituspaikkojen tarpeen kasvaneen kuluneen 12 kuukauden aikana ja vielä suurempi osuus (55 prosenttia) näkee tarpeen kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Vajaa puolet on kokenut aloituspaikkojen tarpeen säilyneen ennallaan ja lähes 40 prosenttia säilyvän ennallaan. Halu ja valmius aloituspaikkojen lisäämiseen on tarvettakin ja vuoden takaista yleisempää. Vastaajista lähes 90 prosenttia on valmis lisäämään aloituspaikkoja. Lähes kaikki loputkin ovat valmiita säilyttämään nykyiset aloitusmäärät.
Opiskelija/oppilasmäärältään supistuneita oppilaitoksissa on hieman enemmän kuin määrää kasvattaneita kuluneen 12 kuukauden aikana. Opiskelijamäärä on laskenut lähes 40 prosentissa oppilaitoksista. Seuraavan 12 kuukauden aikana opiskelijamäärän ennakoidaan säilyvän ennallaan reilussa neljäsosassa oppilaitoksista ja määrän arvioidaan hieman useammin kasvavan kuin laskevan. Kansainvälisen opiskelijamäärän lasku on pysähtynyt ja kääntynyt selkeästi kasvavaksi.
Edellä mainittujen teemojen lisäksi barometrissa on tiedusteltu lähimenneisyyden ja -tulevaisuuden tilannetta koskien yhteistyötä muiden koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä yritysten ja työelämän kanssa, rekrytointiongelmia, investointeja ja koulutusvientiä.
Oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutukset
Yleissivistävän ja ammatillisen sekä vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäjistä reilu 40 prosenttia arvioi oppivelvollisuuden laajenemisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen saamansa rahoituksen alittavan selkeästä aiheutuvat kustannukset kuluvana vuonna. Vajaat 60 prosenttia arvioi rahoituksen ja kustannusten olevan suunnilleen tasapainossa. Loput 3 prosenttia arvioi rahoituksen ylittävän selvästi kulut kuluvana vuonna.
Etenkin vapaassa sivistystyössä arvioidaan kulujen ylittävän selvästi rahoituksen – 55 prosenttia. Yli 40 prosenttia arvioi rahoituksen kattavan korkeintaan puolet kuluista. Samoin ammatillisessa koulutuksessa iso osa (lähes 40 prosenttia) vastaajista arvioi rahoituksen kattavan korkeintaan 70 prosenttia kuluista. Loputkin arvioivat rahoituksen jäävän kulujen alle tai korkeintaan kulujen tasolle. Pienemmissä järjestäjissä arviodiaan suurempia yleisemmin kulujen ylittävän rahoituksen.
Yleissivistävässä koulutuksessa saamansa rahoituksen arvioi olevan selvästi alimitoitettua sen sijaan neljännes ja samoin neljännes rahoituksen jopa ylittävän selkeästi kulut. Puolet arvioi rahoituksen vastaavan varsin hyvin kuluja.
Esimerkkinä iso ammatillisen koulutuksen järjestäjä on oppivelvollisuuden laajenemisen myötä kasvaneiden opiskelija määrien johdosta palkannut 40 uutta henkilöä opetukseen ja ohjaukseen sekä vuokrannut uutta tilaa noin 6000 m2. Tästä huolimatta järjestäjä on myös joutunut kasvattamaan ryhmäkokoja ja aloittamaan uutta ”satelliittiopetusta”. Yleisemminkin tilarajoitteita on koettu, ryhmäkokoja on jouduttu kasvattamaan, suunnittelu, it-, opetus- ja avustavaa henkilöstöä on lisätty, hei-kompien valmiuksien vuoksi opettajilta vaaditaan myös yksilöllisempää opetusta ja ohjausta.
Toimialatilastoja kootusti
Vuoden 2020 lopussa oli toiminnassa 691 koulutuksen järjestäjää, joilla oli 3 105 oppilaitosta. Koulutus työllisti 189 000 henkilöä, joka vastaa 7,5 prosenttia työllisistä. Yksityiset koulutuksen järjestäjät työllistävät noin kolmasosan koulutuksen henkilöstöstä.
Nykyään julkinen panostus koulutukseen on reilut 5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja noin 10 prosenttia suhteessa koko julkiseen talouteen. Tilastoihin pohjautuvana arviona voi sanoa, että koulutukseen osallistuu vajaat 2,5 miljoonaa suomalaista vuodessa tutkinto- ja aikuisopiskelijoina. Jos otetaan huomioon muiden järjestämä koulutus ja epäformaalimmat opiskelun muodot, kuten yksittäiset luennot, suomalaisista yli puolet kouluttautuu vuosittain.
Vuonna 2019 peruskoulun päättäneistä välittömästi hakematta jätti vajaa prosentti. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ei jatkanut 6,6 prosenttia. Uusista ylioppilaista jatko-opiskelupaikkaa haki 81 prosenttia. Kuitenkaan 70 prosenttia ei jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa ylioppilaaksitulovuonna. Lukuvuonna 2018/2019 opiskelijoista 5,9 prosenttia keskeytti opintonsa eikä jatkanut välittömästi tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa.
Vuoden 2020 lopussa 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen 3 469 000 henkeä eli 74 prosenttia. Tutkinnon suorittaneiden osuus säilyi entisellä tasollaan. Suomessa 25–64-vuotiaiden osallistuminen koulutukseen on eurooppalaista huippua: 27,3 prosenttia tuon ikäisistä aikuisista osallistui koulutukseen tutkimusta edeltäneen neljän viikon sisällä vuonna 2020.
Korkeakoulujen tutkimusmenot ovat yli kaksinkertaistuneet vuosituhannen alusta. Kehitys hidastui vuosina 2010–2016, mutta kääntyi kasvuun vuonna 2017. Vuonna 2020 korkeakoulujen tutkimusmenot olivat 1,7 miljardia euroa. Tämän rahoituksesta valtion budjettirahoitusta oli 47 prosenttia ja muuta ulkopuolista rahoitusta 51 prosenttia.
Kokonaisuutena tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 6,9 miljardia euroa vuonna 2020. Tutkimus- ja kehittämismenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 2,9 prosenttia. T&K-tehtävissä työskenteli vuonna 2020 kaikkiaan 80 560 henkilöä, joista 39 prosenttia korkeakoulusektorilla.
Esiin nostetaan myös kaksi tuoretta koulutus- ja tutkimustoimintaa koskevaa tutkimusta, jotka koskevat t&k-toimintaa ja korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia.
Koulutus- ja tutkimusalan toimialakatsaus ja barometri sekä siihen liittyvä aineisto löytyy täältä.