Korkeakoulujen saavutettavuutta lisättävä aloituspaikkoja rahoittamalla, ei autonomiaa kaventamalla
Korkeakoulujen saavutettavuutta lisättävä aloituspaikkoja rahoittamalla, ei autonomiaa kaventamalla
Selvityshenkilö Tapio Kosusen koostama korkeakoulujen ja korkeakoulutuksen saavutettavuutta koskeva selvitys luovutettiin eilen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle. Selvityksessä esitetään alakohtineen lähemmäs sata tavoitetta, joilla saavutettavuutta pyritään edistämään. Määrää on onnistuttu karsimaan valmisteluvaiheesta, mutta tiivistämisen varaa on edelleen. Moni tavoitteista on kannatettavia, mutta joukossa on myös liian yksityiskohtaisia ja toisaalta laajuudessaan perustelemattomia esityksiä.
Selvityksessä tunnistetaan, että korkeakouluja koskee yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolait sekä laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Lisäksi korkeakoululaeissa on muun muassa opiskelijavalintoja ja opiskelijaksi ottamista koskevat pykälät, jotka painottavat yhdenvertaista kohtelua. Yhtenä tavoitteena esitetään silti saavutettavuuden lisäämistä yliopisto- ja ammattikorkeakoululakeihin.
– Korkeakoulutuksen saavutettavuus on tärkeä teema, mutta selvityksessä jää perustelematta mitä sellaista saavutettavuutta ollaan tavoittelemassa, mihin edellä mainitut lait ja käytännöt eivät ohjaa ja korkeakoulut omilla toimillaan pyri jo nyt, sanoo Sivistystyönantajien johtava asiantuntija Heikki Holopainen.
Korkeakoulupolitiikan pitkä linja on ollut lisätä korkeakoulujen toimintavapautta. Sivistystyönantajat pitää huolestuttavana, että selvityksessä korostetaan uusia ulkopuolisen ohjauksen tarpeita ja ollaan antamassa korkeakouluille uusia velvoitteita, mutta ei juurikaan nosteta esille korkeakoulujen autonomiaa, itsenäistä strategista kehittämistä tai oteta esille esitettyjen velvoitteiden kustannus- ja muita vaikutuksia.
– Monet esimerkiksi aliedustettuja ryhmiä koskevat korkeakoulutukseen valikoitumisen ongelmat eivät ole korkeakoulujen ratkaistavissa, vaan ovat laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Korkeakouluilla ei juuri ole mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi tiettyjen alojen epätasapainoisiin sukupuolijakaumiin opiskelijavalinnoilla, toteaa Holopainen.
Merkittävin toimi korkeakoulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi on lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja ja rahoittaa ne täysimääräisesti. Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat sopineet yli 10000 paikan lisäyksestä. Määrän lisäyksen myötä kasvaa myös moninaisuus opiskelijakunnan tiedollisessa ja taidollisessa lähtötasossa.
– Tarve ohjaukseen ja siihen kohdistuviin resursseihin kasvaa. On erittäin huolestuttavaa, ettei hallitus ole päättänyt paikkalisäyksen täysimääräisestä rahoituksesta. Opiskelijamäärän lisääminen laadun kustannuksella on karhunpalvelus saavutettavuudelle, Holopainen sanoo.
Saavutettavuusselvitys löytyy täältä
Lisätietoja:
Heikki Holopainen, p. 0400 639331
Johtava asiantuntija, Sivista