Opettajamitoitusta ei tarvita – Suomessa opettaja – opiskelija suhde OECD-maiden parhaimmistoa
Suomessa luokkakoot ovat peruskoulussa OECD-maiden pienimpiä. Samoin peruskoulussa opiskelija-opettaja -suhteet ovat OECD-keskiarvoja matalampia. Toisella asteella ja korkea-asteella suhteet vastaavat OECD-maiden keskiarvoa. Tarkastelussa on hyvä huomoida, että eri maiden koulutuskäytännöt poikkeavat toisistaan. On maita, joissa opiskellaan enemmän työpaikoilla kuin oppilaitoksissa. Toisaalta toisissa maissa on tavallista, että muuta ohjaushenkilöstöä on enemmän opettajien rinnalla.
– Emme tunnista ongelmaa, jota opettajamitoituksella haluttaisiin ratkaista. Lisäksi se olisi kallis ja vanhanaikainen ratkaisu, sanoo Sivistystyönantajien johtaja Laura Rissanen.
Oppilaitokset kehittävät jatkuvasti opetusta ja opinto-ohjausta. Johtolauseena on enemmänkin se, että koko yhteisö ohjaa ja opettaa, ei ainoastaan yksi ammattikunta. Erilaiset oppijat tarvitsevat myös yksilöllisiä oppipolkuja, joita ei ratkaista mitoituksilla. Opetuksesta vastaa aina opetuksen tai koulutuksen järjestäjä. Opettajan tai muun henkilön kelpoisuus tai sopivuus riippuu aina siitä tehtävästä, johon kyseinen henkilö on palkattu. Omaan tehtävään kelpoisia opettajia Suomessa on yli 90 %.
– Lainsäädäntö turvaa jo nyt oppilaiden ja opiskelijoiden oikeusturvan ja varmistaa, että opettajat ovat päteviä ja koulutettuja henkilöitä. Kelpoisuusasetus takaa, että koulutuksen järjestäjien on rekrytoitava kelpoisia opettajia. Poikkeaminen on mahdollista vain perustelusta syystä esim. sijaisuus tai se, että pätevää opettajaa ei ole saatavilla, Rissanen jatkaa.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ haluaa opettajia ja opinto-ohjaajia koskevat mitoitukset jokaiselle koulutusasteelle. Sivista katsoo, että opettajan tai opinto-ohjaajan ammatin harjoittaminen eivät ole sellaisia tehtäviä, joissa ammattinimikkeen suojaaminen tai vähimmäismitoituksen asettaminen olisivat terveydenhuoltoon rinnastettavana toimenpiteenä tarpeellisia.
– Mitoitukset ja rekisterit tuovat mukanaan uusia normeja ja lisäävät koulutuksen järjestäjien, kuntien ja valtion kustannuksia. Tärkeämpää on panostaa oppilaitoksissa työskentelevien henkilöiden osaamisen kehittämiseen. Koulutuksen järjestäjät ovat työnantajia siinä missä muutkin työnantajat. Työlainsäädäntö asettaa velvoitteet, joiden mukaan koulutuksen järjestäjän on työnantajana toimittava, sanoo Sivistan elinkeinopoliittinen asiantuntija Jussi-Pekka Rode.
Lisätietoja
Laura Rissanen p. 041 540 4505
Johtaja, Sivista
Jussi-Pekka Rode p. 040 1686836
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, Sivista