» Tietoa meistä » Sivistan jäsenet » Jäsentarinat » Kansallisgalleria

Kansallisgalleria

Museoiden rooli yhteiskunnallisina toimijoina on kasvanut

Kansallisgallerian juuret ulottuvat vuoteen 1846, jolloin perustettiin Suomen taiteilijayhdistys. Se otti tehtäväkseen taiteen edistämisen ja keräämisen Suomessa. Näyttelytoiminta aloitettiin taidekokoelman kerryttyä, ja kokoelmalle tarvittiin vakituista tilaa. Ateneumin rakennus valmistui vuonna 1887. Siitä alkoi säännöllinen, jokavuotinen näyttelytoiminta ja varsinainen museotoiminta: kokoelman kartuttaminen, esittäminen ja tutkimustoiminta.

Vuonna 1939 museo siirtyi säätiöpohjalle, jolla se toimi vuoteen 1990 asti. Tuolloin säätiö luovutti kokoelmansa valtiolle ja valtion taidemuseo perustettiin. Ajan myötä kokonaisuuteen liittyivät myös nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin museo. Valtio päätti perustaa julkisoikeudellisen säätiön ja vuonna 2014 perustettiin Kansallisgallerian säätiö. Samassa yhteydessä valtion taidemuseon nimi vaihtui Kansallisgalleriaksi. Kansallisgallerian tehtävät ovat aikojen saatossa pysyneet samoina: kokoelman kartuttaminen, esittäminen ja siihen liittyvä tutkimustyö. Kokoelma käsittää tällä hetkellä kaiken kaikkiaan 60 000 teosta, joista 15 000 on monessa valtion virastossa ja julkisissa tiloissa näkyvää valtion taideteostoimikunnan kokoelmaa. Kansallisgalleria on vahvasti kotimaassa ja ulkomailla verkostoitunut toimija. Parhaillaan noin 200 teosta kiertää ympäri Suomea ja ulkomailla on useita suomalaisen taiteen näyttelyitä mm. Edelfelt Pariisin Petit Palais’ssa.

 

www.kansallisgalleria.fi

Museoiden tehtäväkenttää laajenee – taidekasvatusta ja saavutettavuutta digitalisaatiosta

Museoiden toimintaa on syytä tarkastella hieman laajemmasta näkökulmasta kuin vain taideteosten esittäjänä. Hyvä esimerkki laajemmasta tehtäväkentästä on esimerkiksi yhteistyö koulujen kanssa. Koululaisten vierailuiden lisäksi museot ovat osana kouluissa toteutettavia opetussuunnitelmia.

– Mun Ateneum -hanke on hieno esimerkki yhteistyöstä ja uudenlaisesta ajattelusta. Lähetämme taidepaketin kouluihin ja museopedagogit opettavat verkon kautta. Tässä yhdistyy taidekasvatus sekä etänä että fyysisesti. Toivottavasti tämä toiminta laajenee, verkko antaa siihen hyvät mahdollisuudet. Ja Suomessa voimme olla ylpeitä museopedagogiikasta, joka on erittäin edistyksellistä, kertoo Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä.

Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä

— On hyvä muistaa, että digitalisaatio tulee olemassa olevan rinnalle, se ei korvaa mitään, sanoo Kimmo Levä.

Digitalisaatio antaa mahdollisuudet edistää taiteen saavutettavuutta ja Kansallisgalleria käynnistikin digitaalisen ohjelman, jotta kävijät myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta pääsevät paremmin nauttimaan kokoelmista.

– Joskus kokemus taideteoksesta voi verkon kautta olla jopa parempi kuin museossa nähtynä. Sitä pääsee tarkastelemaan lähempää ja juuri silloin, kun itselle sopii, Kimmo Levä sanoo.

Digitalisaation edistäminen näkyy vahvasti museoiden toiminnassa. Sekin edellyttää uutta osaamista. Esimerkiksi verkossa pitää olla vähintään yhtä hyvää kuratointia kuin itse museossa.

– On hyvä muistaa, että digitalisaatio tulee olemassa olevan rinnalle, se ei korvaa mitään. Ja sekin edellyttää meiltä panostuksia, muistuttaa Kimmo Levä.

Toiminnan monipuolistuminen edellyttää uutta ja monipuolista osaamista

Museoprofessio on laajentunut ajan kuluessa ja se tuo mukanaan myös haasteita.

– Museoiden rooli yhteiskunnallisina toimijoina on kasvanut. Ennen keskityttiin pitkälti vain museorakennuksessa tapahtuvaan toimintaan: kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittämiseen. Asiakasnäkökulma ei ollut niinkään keskiössä. Nyt tehtävä on laajentunut. Museoilla on opetuksellista, aluetaloudellista ja sosiaalipoliittista roolia. Puhutaan jopa henkisestä maanpuolustustehtävästä, Kimmo Levä avaa.

Ateneumin museo

Museoiden perustehtävän monipuolistumisen myötä tarvitaan myös monipuolisempaa osaamista

– Museotyö on muuttunut. Tarvitsemme samoja ict-, viestintä- ja markkinointi, talous- ja johtajaosaamisia, mitä muissakin organisaatioissa tarvitaan. Toimialana olemme uudessa tilanteessa, kun kisaamme osaajista muiden alojen kanssa. Meidän tuleekin pohtia, miten näyttäydymme kiinnostavana toimialana. Työmarkkinatilanne on uusi. Onneksi moni osaaja arvostaa museotoiminnan vahvuuksia, missiotamme ja arvopohjaa, Kimmo Levä toteaa.

Kansallisgalleria yhteiskunnallisena ja elinkeinopoliittisena toimijana

Selvitysten mukaan suomalaiset arvostavat kulttuuria ja museotoimintaa.

– Tämä tulos on ilahduttanut meitä vuosia ja hyvä niin. Toivoisin, että arvostus näkyisi myös päätöksenteossa, resursseissa ja rahoituksessa. Mutta se tuntuu usein jäävän juhlapuhetasolle, painottaa Kimmo Levä.

Vaikuttavuudeltaan kulttuuri on hitaampaa. Ylipäätään kulttuurin merkitys oivalletaan usein vasta silloin, kun tapahtuu jotain ei-toivottavaa, esimerkiksi kun kulttuuriperintöä tuhoutuu.

Kiasma

– Kun kulttuurin ja museotoiminnan yhteydessä puhutaan nykyään yhä enemmän aluetaloudellisesta roolista, niin ollaan nähdäkseni siirtymässä siihen, että juhlapuheet realisoituvat käytännön päätöksenteossa, Kimmo Levä sanoo.

– Haluaisin nähdä meillä vahvempaa yhteiskunnallista roolia. Kansallisgalleria voisi olla entistä aktiivisempi yhteiskunnallinen keskustelija, joka avaa asioiden monia puolia. Uskon, että voimme olla suvaitsevaisuutta levittävä organisaatio. Olemme olleet mukana Pridessa ja Kiasma on Pride-house. On tärkeä auttaa ihmisiä ymmärtämään toisia ihmisiä, kulttuureja ja tapoja, avaa Kimmo Levä.

Pohjoismaisessa mallissa kulttuuria ja museotoimintaa rahoitetaan pääasiassa julkisista varoista

– Pitkäjänteisyyden näkökulmasta pohjoismainen malli on kestävä. Optimitilanne olisi, että meillä olisi julkisen päätöksenteon suhtautuminen ja resurssointi nykytasolla ja toisaalta yritysmaailman yhteistyössä ottaisimme mallia USA:sta ja Isosta-Britanniasta. Museoilla on merkitystä elinkeinopolitiikassa, ja toivonkin, että yritysmaailma huomaisi museoiden yhteistyön mahdollisuudet ja hyödyt. Eikö korona osoittanut hotelleille ja ravintoloille, että jos museot ja kulttuuria tarjoavat paikat ovat kiinni, ei heilläkään ole asiakkaita? Kimmo Levä kysyy.

Sinebrychoffin museo

Rahoituksen kasvun mahdollisuudet ovat yksityisellä puolella. Levän mukaan yhteistyömalleja pitäisi hakea maailmalta.

– Tarvitaan lisää keskustelua kulttuurista elinkeinopoliittisena toimintana ja investointina. Matkailutulot, turismi ja museot saavat kuluttajien rahat liikkeelle. Alallamme pitäisi puhua enemmän siitä, miten rahaa tienataan, eikä keskittyä puhumaan vain rahapulasta. Tarvitaan myös hyviä mittareita mittaamaan vaikuttavuutta, lopettaa Kimmo Levä.

Kuvat: Kimmo Levän kuva:  Kansallisgalleria/ Jenni Nurminen, Ateneum:  Kansallisgalleria/Hannu Pakarinen, Kiasma: Kansallisgalleria/Petri Virtanen, Sinebrychoff: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen.