Kelloseppäkoulu
Maailman suurin ammattikunnan ylläpitämä koulu
Kelloseppäkoulu on yksityinen ammattioppilaitos, jota ylläpitää Kellosepäntaidon Edistämissäätiö.
Kelloseppäkoulun kolmen vuoden koulutusohjelmista valmistuu kelloseppiä ja mikromekaanikkoja. Kelloseppä on ajan ammattilainen. Mikromekaanikko on modernin teknologian kädentaitaja.
Kelloseppäkoulun neljän kuukauden kurssilla voi opiskella erikoismyyjäksi kello- ja jalometallialalle.
Kädentaidon osaamista korkean teknologian Suomelle
Kelloseppäkoulun nimi kertoo vain osan oppilaitoksen osaajista ja osaamisesta. Kelloseppien lisäksi koulusta valmistuu mikromekaanikkoja. Koulutusta kehitetään jatkuvasti, esimerkiksi mikromekaanikko-koulutus on kehitetty tarkkuusteollisuuden ja teknologiateollisuuden, Suomen vientiyritysten, kanssa yhteistyössä.
–Nykyisessä koulutuskeskustelussa olisi hyvä muistaa alojen erilaisuus. Kun tarvitaan kädentaitoja, niin pitää myös harjaannuttaa käden taitoja tullakseen huipuksi, sanoo vuodesta 2002 Kelloseppäkoulua johtanut Tiina Parikka.
Koulutusta kehittetään jatkuvasti, sanoo Tiina Parikka.
Kelloseppäkoulu on maailman suurin ammattikunnan itsensä ylläpitämä koulu. Toiminnassa on luonnollisesti vahva työelämäpohja. Täällä näkyy konkreettisesti se, että Suomi on korkean teknologian maa, ja osaamista arvostetaan myös kansainvälisesti.
Alalta valmistuneista työskentelee ulkomailla 19% ja Suomessa alan yrityksissä 46%, usein vientiyrityksissä. Loput jatkavat opintojaan tai ovat muilla aloilla töissä. Työllistyminen on hyvällä tolalla.
Kelloseppäliitto ry perusti koulun 1944. Hallituksessa on pääasian alan yrittäjiä teollisuudesta ja kellopuolelta.
Osaajille riittää vientiä
Työelämälähtöisyys on jo sisällä oppilaitoksen toiminnassa. Se heijastuu suoraan koulutuksen sisältöihin ja käytännön työtä opitaan heti ensimmäisestä päivästä lähtien mm. ongelmanratkaisutaitoja
Kun 1990-luvulta alkoi teollisuudesta tulla viestiä, että Suomesta alkoi hävitä käden taidon osaaminen tekniseltä alalta mm. prototyyppien tekemiseen, aloitettiin mikromekaanikon koulutus palvelemaan mekaanisesti tarkkojen laitteiden tekemisen kouluttamisessa.
Mikromekaniikan osaajista ei aina työelämässä tiedetä tarpeeksi, mutta kun tieto leviää, osaamiselle on kysyntää. Mikromekaanikot sijoittuvat usein tuotekehityksen tehtäviin vientifirmoihin.
Huolta uudistuksen keskellä
Oppiminen on aina prosessi, alalla korostuu käsillä tekeminen. Nykyisessä tutkinnonuudistuksessa pitäisi erikseen huomioida esim. hieman erilaisella rakenteella ja vähemmällä valinnaisuudella vaativat kädentaitoalat.
–Tutkinnoista on tulossa yhä pirstaleisempia ja opiskelijoiden valinnaisuutta korostetaan, mutta miten nuoret tietävät, mitä osaamista alalla tarvitaan? kysyy Parikka.
–Tarjolla pitää olla erilaista opetusta ja oppimista. Kun valtakunnan tasolla tehdään linjauksia, tulisi tarkemmin miettiä eri alojen erilaisia tarpeita, sanoo Parikka.
Pienessä yhteisössä korostuu joustavuus, ketteryys ja jatkuva kehittäminen. Kelloseppäkoulussa Parikan mukaan jokainen opettaja on kehittäjä ja vastaa itse työelämäyhteyksistään.
Opettajat ovat alansa asiantuntijoita ja heidän auktoriteettinsa tulee osaamisen kautta. Opiskelijoilla on vahva motivaatio oppia. Näin tehdään alansa huippuja.
Teksti: Piia Alvesalo
Kuvat: Piia Alvesalo